Kansalaisjärjestöillä oli keskeinen rooli suurissa koulutusuudistuksissa 1900-luvun alun Isossa-Britanniassa (Väitös: KM Lauri Luoto, 29.11.2023, kasvatustiede)

Isossa-Britanniassa 1900-luvun taitteessa vaikuttanut New Education -liike tavoitteli kouluopetuksen nykyaikaistamista, jotta opetuksessa otettaisiin paremmin huomioon uudet käsitykset lapsen kehittymisestä. Liike pyrki myös parantamaan tyttöjen ja työväenluokkaisten lasten kouluttautumismahdollisuuksia.

Lauri Luoto tarkasteli väitöskirjassaan New Education -liikkeen kehitystä vuosina 1875–1935 hyödyntämällä verkostoanalyysiä. Hän kokosi muun muassa elämäkerroista ja historiikeista tietoja liikkeen muodostamista verkostoista ja tarkasteli, kuinka verkostojen vahvistuminen paransi liikkeen edellytyksiä vaikuttaa päätöksentekoon.

– Toteutin tutkimukseni tavalla, jota on hyödynnetty suhteellisen vähän. Kokosin eri lähteistä tietoja liikkeessä mukana olleiden henkilöiden jäsenyyksistä eri järjestöissä ja analysoin tätä verkostoa sekä laskennallisesti että dokumentteja tarkastelemalla. Keskityin jäseniin, jotka vaikuttivat useissa järjestöissä. Kansalaisjärjestöillä, joilla on samankaltaisia tavoitteita, on usein yhteisiä jäseniä, Luoto kertoo.

Useaan järjestöön kuuluneet yhteiset jäsenet mahdollistivat tiedon välittymisen ja yhteistyön järjestöjen välillä. Luodon mukaan yhteisten jäsenten kautta syntyneet verkostot loivat joukkovoimaa ja siten auttoivat järjestöjä edistämään ajamiaan asioita.

Partioliike oli tärkeä kumppani New Education -liikkeelle

Luoto havaitsi tutkimuksessaan, että New Education -liikkeen olemassaolon aikana sen rakenne muuttui. Alkuvaiheessa liike oli hajautunut kahteen ryhmään, jotka perustivat muun muassa kokeilevia kouluja, jotka toteuttivat radikaalisti uudenlaista opetussuunnitelmaa.

– Noin vuodesta 1905 alkaen liike tiivistyi ja pystyi entistä voimakkaammin vaikuttamaan koulutuspoliittisiin muutoksiin. Sidoksia oli myös järjestöjen välillä, jotka ajoivat osin erilaisia tavoitteita, mikä teki verkostosta vahvan, Luoto sanoo.

Luoto totesi tutkimuksessaan, että liikkeessä toimi kahdenlaisia henkilöitä. Toiset muodostivat tiiviitä ryhmiä samanmielisten ihmisten kesken, ja toiset rakensivat yhteyksiä tällaisten ryhmien välille. Tämä rakenne on saattanut Luodon mukaan myötävaikuttaa siihen, että alun perin hajanaisesta liikkeestä muodostui vahva ja vaikutusvaltainen.

Yksi New Education -liikkeen kanssa verkostoitunut järjestö oli Isossa-Britanniassa vuonna 1908 perustettu partioliike, joka kasvoi yhdeksi aikansa merkittävimmistä kasvatusjärjestöistä.

– Partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powell alkoi muutama vuosi liikkeen perustamisen jälkeen muodostaa aikaisempaa monipuolisempia suhteita New Education -liikkeen sisällä ja ajaa aktiivisesti sen tavoitteita, kuten oppivelvollisuuden pidentämistä, Luoto toteaa.

Luodon väitöstutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten keskenään verkostoituneet kansalaisjärjestöt vaikuttivat 1900-luvun alun merkittäviin koulutusuudistuksiin Isossa-Britanniassa.

– Havainnoistani voi olla hyötyä, kun arvioidaan, miten kansalaisyhteiskunta on saattanut muina aikoina vaikuttaa, tai voisi jatkossa vaikuttaa koulutuspoliittisiin muutoksiin. Tutkimuksessa käyttämääni menetelmää voisi hyödyntää myös muiden kansalaisliikkeiden tutkimiseen, Luoto sanoo.

***

KM Lauri Luoto esittää väitöskirjansa ”Two-mode networks of New Education: How was the reform movement built up in the United Kingdom?” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 29.11.2023 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, Elovena-sali, Turku).

Vastaväittäjinä toimivat vanhempi tutkija Stephanie Olsen (Tampereen yliopisto) sekä dosentti Antti Gronow (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Tuire Palonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Väittelijän yhteystiedot: laeflu@utu.fi, p. 040 553 8596