Vastaavanlaisia musiikkiin liittyviä elämäkertatutkimuksia ei ole juurikaan tehty. Ymmärrys ihmisten erilaisista musiikkisuhteista voi auttaa esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin vahvistamisessa.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija Aino Nevalainen selvitti väitöstyössään musiikkisuhteen muodostumista ja kehittymistä elämän aikana: mitä musiikki merkitsee kullekin yksilölle? Millaista osallisuutta ja toimintaa musiikin merkitys saa aikaan ihmisen elämässä?
– Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin eri musiikkisuhdetyyppien kautta musiikin moninaisia ja keskenään yhtä arvokkaita merkityksiä sekä hahmottaa, millaista musiikillista osallisuutta ja toimijuutta musiikkiin liittyy, hän kertoo.
Nevalaisen mukaan kaikilla ihmisillä on suhde musiikkiin, sillä se ympäröi ihmisten arkea myös huomaamattomasti.
– Musiikki on osa kokemusmaailmaamme syntymästämme lähtien – itseasiassa jo sikiöaikana äidin liikkeiden rytmi ja sydämen syke sekä muut arkipäiväisiin ääniin sisältyvät musiikilliset elementit tulevat tutuiksi vauvoille. Ihminen reagoi ja myös tulkitsee musiikkia luontaisesti. Musiikki vaikuttaa meihin fysiologisesti, kognitiivisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti. Se rakentaa identiteettiämme, herättää tunteita ja yhdistää meidät muihin.
Hän tutki aihetta ihmisten vapaamuotoisten tekstien kautta, joissa he kertoivat musiikkimuistoistaan ja avasivat musiikin merkitystä omassa elämässään. Tutkimukseen osallistui yhteensä 26 eri-ikäistä ihmistä eri elämänvaiheista ja kasvuympäristöistä.
Musiikki yhdistää, muovaa ja kehittää
Nevalaisen väitöstutkimuksen aineistosta muodostui kuusi erilaista musiikkisuhdetyyppiä: suorittajat, musiikkiammattilaiset, musiikkitaidoistaan epävarmat, musiikkifanit, musiikkikulttuurin vaalijat ja rennosti harrastavat.
– Erilaisten musiikkisuhdetyyppien kautta voidaan tarkastella, millaisia ilmiöitä musiikin maailmaan liittyy, kuinka suhde musiikkiin voi koostua erilaisesta toiminnasta, osallisuudesta ja erilaisien merkitysten painopisteistä. Tyypittelyn tarkoitus ei ole lokeroida yksilöitä, vaan kuvata heidän musiikkisuhteistaan keskeisimmäksi noussutta ilmiötä, Nevalainen sanoo.
Tulosten mukaan musiikki merkitsi eri asioita eri ihmisille: iloa, identiteettiä, itseilmaisua tai itsensä kehittämistä harrastusluontoisesti tai ammattimaisesti. Musiikki oli myös yhteydessä tunteisiin ja mielikuvitukseen. Rennosti harrastaville merkityksellisintä oli musiikista saatu nautinto, kun taas suorittajille musisointitaitojen kehittäminen ja suoritukset musiikkiharrastuksessa. Musiikkiammattilaisilla musiikki oli merkityksellistä monin eri tavoin ja aiheutti vahvoja aistimuksia. Ammattimaisuus musiikkitoiminnassa oli myös osa heidän identiteettiään ja musiikin kautta heidän oli mahdollista tuoda esiin omaa taiteellisuutta sekä pyrkiä innovatiivisuuteen ja vaikuttavuuteen musiikilla.
Musiikkitaidoistaan epävarmoilla musiikkisuhteeseen liittyi epävarmuutta omista taiteellisista saavutuksista ja suorituksista, joita verrattiin ympäristön esteettisiin arvostuksiin. Musiikkiin liittyi heillä muistelua ja tunteiden työstämistä. Musiikkifanit kokivat musiikin osaksi identiteettiään, ja musiikkikulttuurin vaalijat halusivat siirtää perinteitä eteenpäin. Vaalijoille musiikki merkitsi nostalgisia muistoja.
Nevalaisen väitöstutkimuksen kertomuksien musiikkisuhteita yhdistäväksi tekijäksi nousivat hyvinvointiin liittyvät merkitykset.
– Hyvinvointi oli keskeisin yhdistävä merkitys, joka oli yhteydessä useisiin eri musiikin merkityksiin.
Erilaisia musiikillisia elämänkulkuja kuvaamalla voi Nevalaisen mukaan nähdä, miten musiikkisuhde rakentuu eri kasvuympäristöissä ja miten se voi muotoutua uudelleen uusien siirtymien ja käännekohtina toimivien kokemuksien myötä. Musiikkisuhteen rakentumisessa nivoutui yhteen ihmisen ominaisuudet kuten biologiset ja psyykkiset tekijät, historian muovaava yhteiskunta ja kulttuuri sekä kasvuympäristöt. Lisäksi kulttuurin ja yhteiskunnan muutoksien vaikutukset näkyvät kertomuksissa.
– Lähtökohdat, kuten perheen sosioekonominen tausta ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet, olivat yhteydessä musiikkisuhteen kehitykseen sekä siihen millaisia valintoja teki. Kertomukset tekivät näkyväksi sen, että myös hyvin eri taustaisille ihmisille musiikista voi tulla merkityksellinen osa elämää.
Musiikkisuhteiden ymmärtäminen voi edistää hyvinvointia ja koulumenestystä
Nevalaisen mukaan ymmärrys musiikkisuhteista voi auttaa kehittämään musiikkikasvatusta ja vahvistamaan yksilön hyvinvointia. Tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi koulumaailmassa koulu-uupumuksen ja stressin ehkäisyssä kuin myös eri elämänvaiheissa olevien ihmisten tukemisessa.
– Musiikkisuhteen muutoksia ja musiikkiin liittyviä teemoja, kuten hyvinvointia, kasvua, oppimista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tutkimalla voimme myös paremmin ymmärtää ja tukea ihmisiä eri elämänvaiheissa. Musiikin hyvinvointivaikutuksia hyödynnetään jo psykiatriassa ja kuntoutuksessa, mutta sen merkitys arjessa ja koulutuksessa ansaitsisi enemmän huomiota. Erilaisissa musiikkisuhteissa ja musiikin merkityksissä on tutkittavaa vielä jatkossakin, Nevalainen kertoo.
KM Aino Nevalainen esittää väitöskirjansa ”Musiikki osana elämää. Elämäkerrallinen tutkimus musiikkisuhteen rakentumisesta ja musiikin merkityksistä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.02.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, EDU1, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Markku Jahnukainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Markku Vanttaja (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Lisätietoa:
Aino Nevalainen, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
p. 044 9749585, aino.nevalainen@utu.fi
