Aikuiskasvatus-tiedelehti palkitsi Liila Holmbergin ja Anna-Maija Niemen Vuoden tiedeartikkeli -palkinnolla
Holmbergin ja Niemen palkittu artikkeli avaa tuoreen näkökulman vankilatutkimukseen. Valtavirrasta poikkeavassa ympäristössä toteutettu tiedeartikkeli tarjoaa välineitä vankiloiden kasvatuksellisen toiminnan kehittämiseen. Tunteet ovat yhteisöllisen kuntoutumisen ytimessä.
Aikuiskasvatus-tiedelehti on palkinnut kasvatustieteilijät Liila Holmbergin ja Anna-Maija Niemen Vuoden tiedeartikkeli -palkinnolla 6. helmikuuta. Kasvatustieteiden maisteri Liila Holmberg toimii väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa ja kasvatustieteiden tohtori Anna-Maija Niemi on dosentti ja yliopistotutkija Turun yliopistossa. He tarkastelivat palkitussa artikkelissaan modernia naisvankilaa aikuiskasvatuksellisesta näkökulmasta.
Vertaisarvioitu tutkimus tuo esiin tunteiden merkityksen vankien kuntoutuksessa ja itsen työstämisessä. Aikuiskasvatuksen raati toteaa, että naisvankilan arkeen kurkottava tiedeartikkeli vie aikuiskasvatusta uusille tutkimuskentille. Se kiittää tekijöitä taidokkaasta, omintakeisesta toteutuksesta.
– Teoria, aiempi tutkimus ja kirjoittajien havainnot limittyvät yhtenäiseksi, helppolukuiseksi ja kiehtovaksi kertomukseksi. Aihe on Suomessa vähän tutkittu, mutta yhteiskunnallisesti tärkeä ja ajankohtainen. Kirjoittajat tuovat perustellusti esiin aiheen kytkeytymisen tärkeisiin aikuiskasvatuksellisiin teemoihin, Aikuiskasvatuksen toimituskuntalaisista koottu raati toteaa.
Liila Holmberg valmistelee Tampereen yliopistoon kasvatustieteen väitöskirjaa siitä, millaista vankeus on modernisoidussa vankilassa, jossa pyritään kasvatuksellisuuteen ja vankien itsen työstämisen tukemiseen. Tutkimuksen aihe virisi kenttätyössä: tunteiden intensiivinen läsnäolo yllätti tutkijan ja suorastaan pakotti tarttumaan kynään.
Samoin kävi Niemelle, Holmbergin väitöskirjan ohjaajalle. Työparilla oli entuudestaan innostava yhteinen kirjoituskokemus, ja Niemi lähti empimättä kanssakirjoittajaksi.
– Aineistosta huokuivat läpi tunteet sellaisella tavalla, että vaikka en itse ollut kenttätyötä tehnytkään, tunteiden tuntu oli tavoitettavissa, hän sanoo.
Liila Holmberg ja Anna-Maija Niemi arvioivat, että yhteisöllisen tunnetyöskentelyn näkökulmaa voi soveltaa laajasti aikuiskasvatuksessa, sillä kaikkea kasvatusta ja sosiaalisia tapoja työstää tunteita voi pitää itsen työstämisenä.
– Ekokriisien aika on tuonut näkyviin tarpeen ihmisen itseymmärryksen ja toiminnan syvälliseen muutokseen, joka on aikuiskasvatuksen ajankohtaisin ja tärkein haaste. Tunteisiin kytkeytyvän muuttumisen prosessin tutkimisessa ja edistämisessä itsen työstämisen affektiiviset käytännöt voivat toimia yhtenä analyyttisena näkökulmana, he sanovat.
