Uudet opiskelijalähettiläät ovat aloittaneet kautensa Turun yliopiston esittelijöinä. Kasvatustieteiden tiedekunnan lähettiläinä toimivat Elina Koski ja Antti Hämäläinen.
Tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin pienten lasten vertaissuhteita ja sosiaalis-emotionaalista vuorovaikutusta. Tutkimuksessa selvisi, että lasten sukupuoli vaikuttaa vertaissuhteiden syntymiseen enemmän kuin ikä. Pedagogiset järjestelyt ryhmien kokoonpanoissa vaikuttivat vain vähän vertaissuhteiden muodostumiseen.
PISA-tutkimusten mallioppilaiden, suomalaisten ja korealaisten nuorten, kokemukset kouluelämän laadusta ovat heikompia kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Junghyun Yoonin väitöstutkimuksessa esitetään, että oppilaiden vertaissuhteet ja suhteet opettajiin muodostavat keskeisen osan heidän kouluelämän laatua koskevista näkemyksistään ja kokemuksistaan.
KM Jenni Tikkanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten viime vuosikymmenten huomattavat yhteiskunnalliset muutokset yhdessä perinteisten sosiaalisten rakenteiden jatkuvan merkityksen kanssa heijastuvat koulutuksen kenttään ja siten nuorten elämänkulkujen rakentamisen reunaehtoihin. Tutkimuksessa aihetta lähestytään koulutusjärjestelmien, koulujen, perheiden ja yksilöiden näkökulmista.
Tohtoreita ja yrityksiä yhdistävä Post Docs in Companies (PoDoCo) -ohjelma rahoitti syksyn hakukierroksellaan 17 uutta tohtorien ja yritysten yhteistyöprojektia. Turun yliopistosta 28 000 euron suuruisen tutkimusrahoituksen sai neljä tutkijaa.
Työssä oppimisella on yhä tärkeämpi merkitys lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisessä. KL Ilkka Uusitalon väitöstutkimus korostaa, että lastensuojelussa tarvitaan tulevaisuudessa moniammatillisia tiimejä, suunnitellumpaa ammatillisen asiantuntijuuden kehittämistä sekä näitä tukevia organisatorisia rakenteita. Näin toisilta oppiminen ja monialaisen asiantuntijatiedon tuottaminen vahvistuisivat lastensuojelun haasteisiin vastaamiseksi.
KM, FM Marja-Liisa Mäkelän tutkimus paljastaa, että maahanmuuttotaustaiset tytöt joutuvat käymään moninaisia neuvotteluja opettajien, ohjaajien ja perheenjäsenten kanssa koskien tyttöjen toisen asteen koulutusvalintaa. Valintoja ja tyttöjen toimijuutta värittävät etnis-kulttuuriset ja sukupuoleen sidotut rajat, jotka tyttöjen tulee ottaa huomioon eri tavoin.
MA Zhou Xingguo tarkastelee väitöstutkimuksessaan Kiinan peruskoulutuksen muutosta laadunarviointiin keskittyvien koulutusreformien näkökulmasta. Tutkimuksesta käy ilmi, miten koulutus on muuttunut lisääntyneessä globaalissa vuorovaikutuksessa historiallisen, kulttuurisen ja poliittisen kansallisen tradition rajoissa. Kolmesta tutkimusartikkelista koostuva väitöskirja tarjoaa uusia näkemyksiä koulutuspolitiikan muutoksen tutkimukseen.
Shupin Li tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomalaisten oppilaiden sosiodigitaalisen osallistumisen, eli internetissä sekä sosiaalisessa mediassa tapahtuvan toiminnan kytköksiä ikätovereiden välisiin ystävyyssuhteisiin sekä kouluapuun. Tutkimus osoittaa, että sukupuoli ja kulttuuritausta ovat tärkeitä tekijöitä oppilaiden verkostosuhteiden erilaistumisessa.
Johanna Kortessalo-Ainasoja tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa amerikansuomalaisten siirtolaisten akkulturaatiota eli sopeutumista amerikkalaiseen yhteiskuntaan 1900-luvun alussa. Tutkimuksessa selviää, että maahanmuuttajien sopeutumista koskevat haasteet ovat olleet samansuuntaisia aikakaudesta riippumatta. Väittelijän mukaan kasvatus- ja koulutusjärjestelmillä oli ja on vieläkin erityisen suuri rooli sopeutumisessa uuteen kulttuuriin.