Tutkimus avaa Kiinan koulutusuudistusten sosio-kulttuurista taustaa (Väitös: MA Zhou Xingguo, 30.11.2019, kasvatustiede)
MA Zhou Xingguo tarkastelee väitöstutkimuksessaan Kiinan peruskoulutuksen muutosta laadunarviointiin keskittyvien koulutusreformien näkökulmasta. Tutkimuksesta käy ilmi, miten koulutus on muuttunut lisääntyneessä globaalissa vuorovaikutuksessa historiallisen, kulttuurisen ja poliittisen kansallisen tradition rajoissa. Kolmesta tutkimusartikkelista koostuva väitöskirja tarjoaa uusia näkemyksiä koulutuspolitiikan muutoksen tutkimukseen.
Kiinan valtio on toteuttanut useita uudistuksia parantaakseen peruskoulutusta. Näitä uudistuksia on toteutettu aluksi määrällisestä ja myöhemmin laadullisesta näkökulmasta. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulta lähtien toteutettuihin uudistuksiin sisältyy laajamittaisten arviointitoiminnan käynnistäminen.
Analysoidessaan muutoksen politiikkaa Zhou Xingguon väitöstutkimus paikantaa koulutuksen muutokset globaalin ja paikallisen, perinteisen ja ei-tavanomaisen sekä poliittisen ja epäpoliittisen yhtymäkohtaan.
Tutkimus omaksuu kriittisen, mutta samalla rakentavan lähestymistavan yhtäältä vallitsevaan koulutusta käsittelevään politiikan tutkimukseen sekä toisaalta Kiinaa koskeviin sosio-kulttuurisiin tutkimuksiin. Zhou uudelleenarvioi aiemman tutkimuksen vahvuuksia, rajoitteita sekä käyttökelpoisuutta muutoksen politiikan analysointiin Kiinassa.
Artikkeliväitöskirja perustuu kolmeen tutkimusjulkaisuun, jotka käsittelevät eri teemoja: institutionaalisia muutoksia, muutoksia poliittisessa diskurssissa sekä toimijoiden aseman muutoksia politiikanteossa. Tutkimusartikkeleista kaksi on julkaistu kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tiedelehdissä ja kolmas on yhä arvioitavana.
Aineisto kerättiin Kiinassa vuosina 2015–2016 hyödyntäen laajaa dokumenttiaineistoa sekä puolistrukturoituja haastatteluja. Aineiston analyysi toteutettiin laadullista temaattista analyysiä sekä diskurssianalyysiä soveltaen.
Poliittinen agenda määrittää koulutuksen tasa-arvoa
Instituutioteoriasta ammentaen ensimmäinen osatutkimus osoittaa, että kiinalaisilla koulutuksen arviointijärjestelmillä on joustokykyä mukautua uuteen ympäristöön eri keinoin ja vahvistaa näin auktoriteettiaan ja asemaansa poliittisessa järjestelmässä.
– Esimerkiksi vanha koulutuksen arviointijärjestelmä on sulauttanut itseensä uusia arviointijärjestelmiä kasvattaakseen toimintakykyään. Tämä havainto haastaa perinteisen institutionaalisen ymmärryksen siitä, että institutionaalisen oppimisen prosessissa uudet instituutiot korvaavat edeltävät instituutiot, väittelijä kertoo.
Toisessa tutkimusartikkelissa Zhou analysoi koulutuspolitiikkaa koskevan diskurssin muutosta. Huomio keskittyy koulutuksen tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden teemaan valtion virallisissa dokumenteissa 1980-luvulta eteenpäin.
Poliittisen diskurssin analyysistä nousee esiin poliittisten suuntausten muutoksia sekä poliittisen vallan uudelleenrakentamista. Tutkimus osoittaa, että Kiinan virallisessa diskurssissa poliittinen agenda ratkaisee, miten tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus tunnustetaan ja määritellään.
– Valtion virallinen diskurssi määrittelee lisäksi poliittisen todellisuuden koskien kysymystä siitä, nähdäänkö epätasa-arvo ongelmallisena, ja miten epätasa-arvoon keskittyvää politiikkaa toteutetaan, Zhou sanoo.
Kiinalaisten arviointijärjestelmien taustalla nationalismi
Kolmannessa artikkelissa Zhou analysoi, miten paikalliset asiantuntijat Kiinassa kokevat globaalin tiedon ja mitkä syyt tukevat heidän toimiaan tiedonvälittämisessä. Artikkeli osoittaa, että kiinalaisten yliopistojen asiantuntijat antavat pääosin varauksettoman tunnustuksen edistysaskelille kansainvälisessä koulutuksen arvioinnissa.
– Heidän kansainvälisiin laajoihin arviointeihin kohdistuva hyväksyntänsä on johtanut suoraan kiinalaisen arviointijärjestelmän syntyyn. Globaalin arvioinnin ja laadunvarmistuksen käytänteiden hyväksymisen ja institutionalisoitumisen taustalla vallitsee kätketty ja samalla nostalginen ja nationalistinen agenda palauttaa Kiina takaisin voimakkaaksi, muiden maiden kunnioittamaksi kansakunnaksi, Zhou sanoo.
Kolmen artikkelin kautta väitöskirja tarjoaa uusia näkemyksiä politiikan muutoksen tutkimukseen.
– Kiinan kontekstissa ja etenkin Kiinan koulutuspolitiikan osalta erityisesti kulttuuristen perspektiivien merkitys tulisi tunnistaa, koska juuri kulttuuriset näkökulmat auttavat ymmärtämään juurisyyt, jotka johtavat muutokseen tai sen vastustamiseen, Zhou päättää.
***
MA Zhou Xingguo esittää väitöskirjansa ”Changed and Unchanged: the Transformation of Educational Policies on Assessment and Evaluation in China” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 30.11.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 2 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Lauri Paltemaa (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Risto Rinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väittelijän yhteystiedot: 046 571 7740, zhou.xingguo@utu.fi
