Asiasana: Kiina

Turun yliopisto isännöi ruokaan, terveyteen ja kestävään kehitykseen keskittyvää eurooppalais-kiinalaista symposiumia, joka järjestettiin Turussa 3.-4. lokakuuta. Finland-China Food and Health Network (FCFH) -verkoston tapahtuma kokosi lähes 60 asiantuntijaa johtavista eurooppalaisista ja kiinalaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista keskustelemaan ratkaisuista ruokaturvaa, kestäviä ruokajärjestelmiä ja kansanterveyttä koskeviin maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Finland-China Food and Health Network (FCFH) järjestää päätöstapahtumansa Mauno Koivisto -keskuksessa Turussa 3.–4. lokakuuta. Tapahtumassa huippuluokan tutkijat Euroopasta ja Kiinasta kokoontuvat keskustelemaan tulevaisuuden yhteistyöstä ruoan, terveyden ja kestävyyden alalla. Konferenssissa juhlistetaan verkoston saavutuksia vuodesta 2021 lähtien ja suunnitellaan yhteistyön jatkoa vuoden 2024 jälkeen.

Kurssit ovat osa ReConnect China -hanketta, jossa ovat mukana Euroopan johtavat Kiina-asiantuntijat. Ilmoittautuminen ensimmäiselle kurssille on nyt auki.

Nyky-Kiinan heikkoa tuntemusta Euroopassa parantavat ReConnect China -tutkimushanke on saanut nelivuotisen, yhteensä neljän miljoonan euron EU Horizon-rahoituksen. Belgialaisen Gentin yliopiston koordinoimassa tutkimushankkeessa on mukana tutkijoita 12 Euroopan maasta, Turun yliopisto ainoana pohjoismaisena yliopistona.

Kiinalaista yhteiskuntaa ovat viime vuosina alkaneet enenevässä määrin määrittää kungfutselaiset arvot ja yhteiskunnan puuttuminen median vapauteen. Tämä on vaikuttanut myös kiinalaisten naisten toimintaympäristöön. HTM Pia Eskelinen tutki oikeustieteen alan väitöskirjassaan Kiinan maaseudun naisten maaoikeudellista asemaa ja naisten oikeudellista asemaa kiinalaisessa yhteiskunnassa. Väitöstutkimus osoittaa, että lainsäädännön soveltaminen on Kiinassa muuttunut epätasa-arvoisemmaksi asettaen naiset ja heidän perusoikeutensa epäedulliseen asemaan.

Turun yliopiston professorit Mikael Mattlin ja Lauri Paltemaa sekä Tampereen yliopiston professori Juha A. Vuori ovat kirjoittaneet ensimmäisen suomenkielisen kokonaisvaltaisen teoksen Kiinan poliittisesta järjestelmästä. Kirja tuo esille Kiinan ainutlaatuisen poliittisen järjestelmän, joka on yhdistelmä keisarillista menneisyyttä, leninististä (jälki)totalitarismia ja nykyaikaisia julkisjohtamisen oppeja.

Kriittisten historian ajattelutaitojen opetuksessa on eroja eri koulutusjärjestelmien välillä. Suomessa ja Kiinassa opetus on muuttunut yksilöllisiä ajattelutaitoja korostavampaan suuntaan, kun taasen Yhdysvallat on jämähtänyt paikoilleen. Ilmiö paljastuu Olli Suomisen väitöstutkimuksessa, jossa hän selvitti kriittisten historian ajattelutaitojen opettamista suomalaisessa, yhdysvaltalaisessa ja kiinalaisessa lukiotason historianopetuksessa.

Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden kirjoittama Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi -teos vie lukijansa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Pohjois-Koreaan ja Japaniin. Tarkastelussa on sekä historia että nykypäivän polttavimmat yhteiskunnalliset ja taloudelliset kysymykset.

Mitkä tekijät vaikuttavat Kiinan esiinmarssiin maailmanmahtina? Millainen on Kiinan vaikutusvalta Suomessa tai arktisella alueella ja mitä jääsilkkitiellä tarkoitetaan? Perehdy ajankohtaiseen aiheeseen kuuntelemalla Tutkimus edellä -podcastin uusi jakso!

MA Zhou Xingguo tarkastelee väitöstutkimuksessaan Kiinan peruskoulutuksen muutosta laadunarviointiin keskittyvien koulutusreformien näkökulmasta. Tutkimuksesta käy ilmi, miten koulutus on muuttunut lisääntyneessä globaalissa vuorovaikutuksessa historiallisen, kulttuurisen ja poliittisen kansallisen tradition rajoissa. Kolmesta tutkimusartikkelista koostuva väitöskirja tarjoaa uusia näkemyksiä koulutuspolitiikan muutoksen tutkimukseen.