Kriittisten historian ajattelutaitojen opetuksessa on eroja eri koulutusjärjestelmien välillä. Suomessa ja Kiinassa opetus on muuttunut yksilöllisiä ajattelutaitoja korostavampaan suuntaan, kun taasen Yhdysvallat on jämähtänyt paikoilleen. Ilmiö paljastuu Olli Suomisen väitöstutkimuksessa, jossa hän selvitti kriittisten historian ajattelutaitojen opettamista suomalaisessa, yhdysvaltalaisessa ja kiinalaisessa lukiotason historianopetuksessa.
Tutkimus keskittyi historiapolitiikan käsitteeseen, jonka ymmärtämisen voidaan nähdä olevan kriittisten ajattelutaitojen keskiössä.
– Historiapolitiikan käsitteellä tarkoitetaan poliittisin päämäärin tapahtuvaa historian tarkoitushakuista ”vääntämistä ja kääntämistä”. Tämän varsin kyseenalaiseksi tai jopa moraalittomaksi mielletyn historian käyttötavan ymmärtäminen on eräs kriittisen ajattelun perustaito, Olli Suominen kertoo.
Eroja historiapolitiikan käsitteen opettamisessa Suominen havaitsi paitsi eri koulutusjärjestelmien välillä myös niiden sisällä.
Suomessa kriittisten ajattelutaitojen opetus on monipuolistunut sitten 1980-luvun tilanteen. Ainakin historiapolitiikan käsitteen opettamisen näkökulmasta tarkasteltuna koulutus on kehittynyt suuntaan, jossa opetuksen keskiöön on nostettu opiskelijan yksilökohtaiset tarpeet ja kompetenssi pärjätä aktiivisena, tiedostavana kansalaisena sen sijaan, että koulutuksen tehtävä olisi kansakunnan koheesion edistäminen.
Vastaava kehityskaari on havaittavissa Kiinassa, jossa lähtötaso on kuitenkin ollut selvästi pidemmällä koheesion korostamisen puolella ja kehitys huomattavasti maltillisempaa kuin Suomessa.
Yhdysvaltojen tapauksessa kriittisten ajattelutaitojen opetus on ainakin jossain määrin kuulunut opetussuunnitelmaan jo 1980-luvulla, mutta huomionarvoisesti tilanne ei 2010-luvun tilannetta tarkastellessa osoita minkäänlaista muutosta. Tilanteessa on Suomisen mukaan ikään kuin jämähdetty paikoilleen menneisyyteen.
– Suomen ja Yhdysvaltojen kohdalla havaitsin lisäksi, että historianopettajille on annettu paljon liikkumavaraa sen suhteen, miten kriittisten ajattelutaitojen opettamista lähestytään. Tasapainon asettaminen yhtäältä koulutuksen yksilöllisiä kompetensseja ja toisaalta kansakunnan koheesiota korostavien tehtävien välillä on viime kädessä isoilta osin yksittäisten historianopettajien käsissä. Näin ollen erot jopa yksittäisen koulun sisällä saattavat olla suuria, Suominen sanoo.
Suomessa kriittinen ajattelu on korostetusti perustaito
Suominen havaitsi tutkimuksessaan, miten nykypäivän vaihtoehtoja ja valinnaisuutta korostava koulutusjärjestelmä tarjoaa hyvin erilaisia lähtökohtia kriittisten ajattelutaitojen opettamiseen. Suomessa kriittisten ajattelutaitojen opetus on nostettu ainakin opetussuunnitelmadokumenttien ja oppikirjojen tasolla kaikille pakollisten lukio-opintojen keskiöön.
– Suomessa koulutuspoliittinen ajattelu on selvästi rakentunut siitä lähtökohdasta, että kriittiset ajattelutaidot ovat perustaito, jotka ainakin jokaisen lukion käyneen tulisi hallita.
Kiinassa tilanne on päinvastainen: kriittisten ajattelutaitojen käsittely painottuu osaksi valinnaisia kursseja.
– Tämä antaa perustellusti aihetta epäillä, että historian kriittisten ajattelutaitojen opettaminen halutaan Kiinassa hyvin tietoisesti rajata vain niiden ulottuville, jotka todennäköisimmin jatkavat humanistisilla aloilla myös lukion jälkeen, ja ainoastaan perusmuotoiset kurssit suorittavat saavat tyytyä vähempään. Tämä havainto korostaa sitä vaikeaa tasapainoilua yksilön ja yhteisön intressien korostamisen välillä, jota on käyty viimeisten vuosikymmenten saatossa laajemminkin koko kiinalaisessa yhteiskunnassa.
Yhdysvalloissa opiskelijoille tarjotaan joko perusmuotoisia historian kursseja tai niiden sijaan haastavampia ja syväluotaavampia Advanced Placement (AP) -kursseja. Tutkimuksen valossa AP-kurssien opetus ei kuitenkaan kriittisten historian ajattelutaitojen opettamisen osalta eroa laajuudessaan perusmuotoisista kursseista.
Koulutuspolitiikka ei yhdenmukaistu
Suominen tutki myös, miten nämä ajalliset muutokset koulutuspolitiikan sisällöissä heijastelevat globaaleja trendejä. Ainakaan kriittisten ajattelutaitojen opettamisen osalta suuret linjaukset koulutuspolitiikan yleismaailmallisista kehityskaarista eivät tutkimuksesta saa tukea.
– Ajoittain on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan globaalisti koulutuspolitiikassa on havaittavissa yhdenmukaistumista. Oman tutkimukseni valossa nämä väitteet eivät pidä paikkaansa. Suomi ja Kiina noudattavat selvästi samanlaista kehityskaarta, kun taasen kehitys Yhdysvalloissa näyttäytyy selvästi erilaisena, Suominen sanoo.
***
FM Olli Suominen esittää väitöskirjansa ”Identifying History in Servitude: A Comparative Study on the Teaching of Critical Historical Thinking in Finland, the United States and China” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23.4.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta osoitteessa https://utu.zoom.us/j/61460103404 .
Vastaväittäjänä toimii professori Jukka Rantala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Risto Rinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: opasuo@utu.fi, p 0445091008
