Maahanmuuttotaustaisten tyttöjen koulutusvalinnat ovat kantaväestöä rajoitetummat (Väitös: KM, FM Marja-Liisa Mäkelä, 5.12.2019, kasvatustiede)
KM, FM Marja-Liisa Mäkelän tutkimus paljastaa, että maahanmuuttotaustaiset tytöt joutuvat käymään moninaisia neuvotteluja opettajien, ohjaajien ja perheenjäsenten kanssa koskien tyttöjen toisen asteen koulutusvalintaa. Valintoja ja tyttöjen toimijuutta värittävät etnis-kulttuuriset ja sukupuoleen sidotut rajat, jotka tyttöjen tulee ottaa huomioon eri tavoin.
Toimiva toisen asteen koulutusvalinta on sekä yksilön että yhteiskunnan etu. Toisen asteen valinta on kaikille nuorille jännittävä kokemus, johon tiivistyy peruskoulun loppuminen, suuntautuminen joko lukioon tai ammatillisiin opintoihin sekä tietenkin myös oman tutun koulukaveriporukan hajoaminen.
Marja-Liisa Mäkelän Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selviää, että maahanmuuttotaustaisilla tytöillä toisen asteen koulutusvalintaan vaikuttavat myös monet ulkoiset tahot.
– Tytöt joutuvat käymään moninaisia neuvotteluja tulevasta koulutuspolustaan. Näitä neuvotteluja värittävät niin kulttuuriset, etniset, uskonnolliset kuin myös sukupuoleen sidotut teemat sekä niihin liittyvät odotukset ja roolit, jotka rajoittavat ja ohjaavat koulutusvalintoja, Mäkelä sanoo.
Virallisten tilastojen mukaan maahanmuuttotaustaiset nuoret eivät kouluttaudu yhtä korkealle kuin valtaväestön nuoret. Mäkelän mukaan tästä syystä on tärkeää tarkastella, miltä ensimmäinen koulusiirtymä näyttää maahanmuuttotaustaisten nuorten silmin ja minkälaisiksi he kokevat omat mahdollisuutensa kouluttautua Suomessa.
Tytöt koulutuspaineiden ristiaallokossa
Mäkelän tutkimus pohjautuu vuosien 1994, 2004 ja 2014 peruskoulun opetussuunnitelmien analyysiin sekä laajaan haastatteluaineistoon, joka on hankittu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Maahanmuuttajanuorten siirtymät ja koulutukselliset trajektorit: 4-vuotinen pitkittäistutkimus perusopetuksesta jatkokoulutukseen (TRANSIT) -tutkimusprojektia.
Mäkelän mukaan monet maahanmuuttotaustaiset tytöt ohjataan hoito- ja hoiva-alalle riippumatta siitä, mitä tyttö itse haluaa.
– On huolestuttavaa, että osa koulujen opettajista ja opinto-ohjaajista näkee maahanmuuttotaustaisen tytön edelleen yksinomaan hänen etnisen taustan ja sukupuolen stereotyyppisenä yhdistelmänä, joka ikään kuin ilmentää ”luonnollista hoivaajaa”, Mäkelä sanoo.
Tutkimukseen osallistuneet tytöt joutuivat myös käymään erilaisia neuvotteluja oman perheen, suvun kuin myös etnisen yhteisön jäsenten kanssa.
– Myös näitä neuvotteluja värittävät usein etnis-kulttuuriset näkemykset tyttöjen sopivuudesta tietyille perinteisen feminiinisille aloille ja poikien sopivuudesta puolestaan maskuliinisille aloille, Mäkelä sanoo.
Tutkimus tuo myös esille, että maahanmuuttotaustaisissa perheissä monet vanhemmat pyrkivät voimakkaasti työntämään lapsiaan kohti arvostamiaan korkeakouluopintoja. Tämä lisää toisen asteen valinnassa painostusta hakeutua lukio-opintoihin.
– Nuorten ja heidän vanhempiensa välille nousee ristiriitoja, jos vanhempien korkea koulutususko ja nuorten oma toive toisen asteen opinnoista eivät käy yksiin. Tutkimuksessani selvisikin, että osa haastatelluista tytöistä päätyi tässä tilanteessa kompromissina hakemaan kaksoistutkintoon, vaikka nuoret itse olivat haaveilleet käytännön ammatillisista opinnoista ja nopeasta siirtymisestä työelämään.
Monikulttuurisuuskasvatus kuuluisi kaikille
Tutkimuksessa käy ilmi, että peruskoulujen opetussuunnitelmissa monikulttuurisuuskasvatus kohdennetaan paljolti edelleen maahanmuuttotaustaisille oppilaille. Mäkelä painottaa, että monikulttuurisuus voidaan myös käsittää laajemmin kaikissa yksilöissä olevaksi identiteettien, kielien ja alakulttuurien moninaisuudeksi.
– Maahanmuuttotaustaisen oppilaan tehtävä on kasvaa molempien kulttuuriensa taitajaksi, kun taas valtaväestöön kuuluvan oppilaan moninaisuutta ei huomioida eikä hänen identiteettiään nosteta esille samalla tavalla monikulttuurisuuden tai moninaisuuden esimerkkinä, Mäkelä sanoo.
Väittelijän mukaan vaarana on, että monikulttuurisuuskasvatus leimaa maahanmuuttajataustaisten oppilaan erilaisuuden eksoottiseksi ilmentymäksi.
– Tällainen kapea rooli vaikuttaisi oppilaan toimijuuteen ja koulutusidentiteettiin sekä rajoittaa valinnanmahdollisuuksia, Mäkelä päättää.
***
KM, FM Marja-Liisa Mäkelä esittää väitöskirjansa ” Toiset tytöt? Suomalaisten maahanmuuttotaustaisten tyttöjen toimijuus peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä.” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 5.12.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 2 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Tuomas Martikainen (Siirtolaisuusinstituutti) ja kustoksena professori Risto Rinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väittelijän yhteystiedot: 050 576 9624, mllmak@utu.fi
