Asiasana: oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen tutkimuksen tohtoriohjelma (OPPI)

Työssä oppimisella on yhä tärkeämpi merkitys lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisessä. KL Ilkka Uusitalon väitöstutkimus korostaa, että lastensuojelussa tarvitaan tulevaisuudessa moniammatillisia tiimejä, suunnitellumpaa ammatillisen asiantuntijuuden kehittämistä sekä näitä tukevia organisatorisia rakenteita. Näin toisilta oppiminen ja monialaisen asiantuntijatiedon tuottaminen vahvistuisivat lastensuojelun haasteisiin vastaamiseksi.

Shupin Li tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomalaisten oppilaiden sosiodigitaalisen osallistumisen, eli internetissä sekä sosiaalisessa mediassa tapahtuvan toiminnan kytköksiä ikätovereiden välisiin ystävyyssuhteisiin sekä kouluapuun. Tutkimus osoittaa, että sukupuoli ja kulttuuritausta ovat tärkeitä tekijöitä oppilaiden verkostosuhteiden erilaistumisessa.

KM Iina Männikön tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hyvä opetus edellyttää opettajalta kykyä moniulotteiseen reflektointiin. Väittelijä havaitsi lisäksi menetelmiä, joiden avulla opettajien hyödyllistä reflektointia voidaan kehittää.

MEd Jingwen Jiangin väitöstutkimus syventää ymmärrystä opettajien tunnekokemuksista, tunteiden säätelystä, tunteiden ilmaisusta ja uskomuksista sekä niiden suhteesta siihen miten opettaja kannustaa oppilaita autonomiaan, osaamiseen sekä yhteenkuuluvuuteen. Tutkimuksen avulla voidaan edistää opettajien myönteisiä käsityksiä ja tunnekokemuksia sekä tehokasta opettajuutta, joiden avulla kyetään vastaamaan opiskelijoiden psykologisiin tarpeisiin. 
 

KM Erkka Laine selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka yksilön oppimismotivaatio kehittyy ajan myötä ja miten se on yhteydessä erilaisiin oppimistuloksiin. 
 

Korkeakoulutukselle on annettu tehtäväksi innovaatiokyvykkäiden ihmisten kouluttaminen. Haaste on kunnianhimoinen. Voiko innovointia oppia? Kuinka koulutusta kannattaisi järjestää ja oppimista tukea? Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan FM Laura-Maija Hero selvitti innovaatioiden kehittämisen oppimista ammattikorkeakoulun kontekstissa.
 

Hyvin suunnitellulla digitaalisella matematiikkapelillä voidaan edistää sellaistakin oppimista, jota on vaikea saada aikaan tavanomaisessa luokkatyöskentelyssä. Tutkimusryhmän kehittämän pelin avulla alakoulun oppilaat oppivat joustavaa matemaattista ajattelua, heidän matemaattinen lukukäsitteensä vahvistui ja peli valmensi heitä myös tulevaan korkeamman matematiikan oppimiseen. Samalla myös oppilaiden mekaaniset laskutaidot kehittyivät.