Opetustapahtumiin keskittyvä systemaattinen reflektointi edistää hyvää opetusta (Väitös: KM Iina Männikkö, 29.8.2019, kasvatustiede)
KM Iina Männikön tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hyvä opetus edellyttää opettajalta kykyä moniulotteiseen reflektointiin. Väittelijä havaitsi lisäksi menetelmiä, joiden avulla opettajien hyödyllistä reflektointia voidaan kehittää.
– Hyvä opetus ei perustu pelkästään ennalta suunniteltuihin opetusmenetelmiin, vaan vaatii opettajalta intensiivistä mukanaoloa opetuksen nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Opettajan pitää jatkuvasti havainnoida tilanteita ja oppilaiden tarpeita sekä arvioida tavoitteiden ja opetusmenetelmien toimivuutta, Turun yliopistossa pian väittelevä Iina Männikkö toteaa.
Väitöstutkimuksessaan Männikkö tarkasteli luokanopettajien opetusta koskevia reflektioita sekä hyvän opetuksen että opettajan ammatillisen oppimisen näkökulmista.
Reflektiot auttavat opettajaa jäsentämään pedagogista ymmärrystään ja kietomaan opetusta koskevan käytännöllisen tiedon sekä henkilökohtaiset kokemukset ja taipumukset yhteen. Samalla reflektiot ohjaavat opettajaa tekemään opetustilanteessa havaintoja, tulkintoja ja toimintaa koskevia päätöksiä.
– Koska opettaminen on monimutkaista, myös opetustoimintaa ohjaavat reflektioprosessit sisältävät monia ulottuvuuksia, joita opettaja joutuu ottamaan huomioon samanaikaisesti ja jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, Männikkö toteaa.
Männikkö kuitenkin korostaa, että reflektiot eivät automaattisesti johda parempaan opetustoimintaan, vaan reflektointi vaatii harjoittelua.
– Hyödylliset reflektiot ovat systemaattisia. Niiden tulee olla kiinteässä yhteydessä käytännön opetustilanteisiin ja keskittyä oppilaiden oppimisen edistämisen kannalta keskeisiin näkökulmiin, Männikkö sanoo.
Kehyskertomukset ja videot reflektioiden innoittajina
Tutkimuksen aineisto koostui haastatteluista, joissa hyödynnettiin sekä kehyskertomuksia että video-stimulaatioita. Kehyskertomukset olivat lyhyitä opetustilanteen kuvauksia, joihin opettajat peilasivat ajatuksiaan. Video-stimulaatioissa opettajat reflektoivat omaa opetustaan videoiden pohjalta.
Männikkö havaitsi molempien menetelmien olevan hyödyllisiä opettajan oman pedagogisen ymmärryksen jäsentämisen kannalta, mutta synnyttävän keskenään erilaisia reflektioita.
– Sekä kehyskertomukset että video-stimulaatiot innostivat opettajia monipuoliseen reflektointiin. Käytetyissä menetelmissä havaittiin kuitenkin tiettyjä ominaispiirteitä, joiden tiedostaminen voi auttaa opettajankouluttajia valitsemaan sellaiset työskentelytavat, jotka soveltuvat mahdollisimman tarkasti opintojaksolle asetettuihin tavoitteisiin, Männikkö pohtii.
Tulokset esimerkiksi osoittavat, että kehyskertomukset suuntaavat opettajan reflektoimaan opettamista yleisellä tasolla ja video-stimulaatiot puolestaan suuntaavat opettajan huomion heihin itseensä ja heidän omaan toimintaansa.
Opetustapahtumien systemaattinen tarkastelu mahdollistaa uudet oivallukset
Tutkimustulostensa pohjalta Männikkö ehdottaa, että hyvää opetusta edistäviä reflektioita harjoiteltaisiin opetustapahtumiin pohjautuvan reflektiomenetelmän avulla. Menetelmän avulla opettajien huomio suunnataan tiettyyn opetustilanteeseen.
– Opettaja tekee havaintoja tilanteesta ja pohtii, mitkä asiat hän kokee erityisen keskeisiksi tilanteessa toimimisen kannalta. Opettajaa kannustetaan myös arvioimaan, millaisia tavoitteita hän haluaisi tilanteessa edistää. Lopuksi opettaja erittelee mahdollisia pedagogisia lähestymistapoja tilanteeseen, Männikkö kertoo.
Opettajat ja opettajaopiskelijat voivat hyödyntää menetelmää yksin, mutta ajatusten jakaminen kollegoiden kesken on vielä hyödyllisempää.
– Kun opettaja tulee tietoiseksi toisten opettajien tulkinnoista, tavoitteista ja toimintatavoista, myös opettajan oma ymmärrys opettamisesta kasvaa ja kehittyy. On monia tapoja opettaa hyvin –tärkeintä on tulla tietoiseksi siitä, mitä valitsemallaan menetelmällään haluaa saavuttaa, ja missä määrin tavoite on mahdollista saavuttaa valitun menetelmän avulla, Männikkö tiivistää.
***
KM Iina Männikkö esittää väitöskirjansa “Supporting Teachers’ Professional Development through Reflective Inquiry” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 29.8.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, EDU2-sali, Assistentinkatu 5).
Vastaväittäjänä toimii professori Kirsi Tirri (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jukka Husu (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väittelijän yhteystiedot: 050 530 9599, iina.a.mannikko@utu.fi
