Yksilöllisellä kiinnostuksella ja tavoitteiden asettamisella on tärkeä rooli onnistuneessa koulutuksessa (Väitös: KM Erkka Laine, 28.6.2019, kasvatustiede)

Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että opiskelijoiden erilaisilla tavoilla asettaa tavoitteita oppimistilanteissa, sekä sillä, millaista kiinnostusta he osoittavat oppimistilannetta kohtaan, on yhteys oppimistuloksiin kouluympäristössä ja koulutuksessa opitun asian siirtovaikukseen työelämäkontekstissa.

Laine etsi väitöstutkimuksessaan vastauksia siihen, miten yksilöiden tavoiteorientaatiot ja kiinnostus liittyvät oppimiseen ja tiedon hyödyntämiseen käytännön tilanteissa. Lisäksi hän selvitti kiinnostuksen kehittymistä ja oppimistuloksia luonnontieteiden oppimisen kontekstissa. 

Oppilaan kiinnostuksella opeteltavaa asiaa kohtaan on havaittu olevan yhteys oppimistuloksiin muun muassa sen kautta, miten hyviksi hän omat tietonsa ja taitonsa kokee ja miten kykeneväksi hän tuntee itsensä tehtävää suorittaessaan. Myös oppimisorientaatiolla on yhteys kiinnostukseen, sillä molempien ilmiöiden ajatellaan johtuvan sisäisesti motivoituneista psykologisista prosesseista. 

– Kiinnostuksen kehittymistä on koulumaailmassa havaittu voitavan tukea oppilaan autonomiaa lisäämällä ja kiinnittämällä huomiota siihen, milloin ja minkälaista tukea eri kiinnostuksen vaiheissa olevat oppilaat milloinkin tarvitsevat. Opettajan on siis tasapainoiltava sen kanssa, milloin sallia oppilaan vapaampi eteneminen opiskeltavassa asiassa ja milloin taas opiskeltavan asian rikastaminen kiinnostavilla elementeillä olisi paikallaan, Laine kertoo.

Yhdessä osatutkimuksessa Laine keskittyi seuraamaan 7. luokkalaisten kiinnostuksen kehitystä lukuvuoden aikana, tutkivaa oppimista ja mobiilioppimisympäristöjä hyödyntävässä opetuksessa. 

 Oppilaiden kiinnostus matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan vaihteli lukuvuoden aikana, eikä uusi oppimisympäristö ollut toiminut täysin toivotulla tavalla. 

– Näiden tulosten valossa näyttäisikin siltä, että opetukseen suunnatuissa interventioissa ja uusien pedagogisten lähestymistapojen käyttöönotossa tulisi aidosti kiinnittää huomiota siihen, että ne palvelevat oppimista ja että myös oppilaat saavat sanoa mielipiteensä niistä. Osallistamalla oppilaat jo suunnitteluvaiheessa yhteisten oppimistavoitteiden taakse voi olla parhaimmillaan koko ryhmää sitouttava vaikutus.

Laineen mukaan kiinnostus ennusti oppilaiden arvosanoja matematiikassa ja biologiassa syyslukukauden aikana, mutta kevätlukukauden aikana arvosanat ennustivat oppiainekohtaista kiinnostusta lukuvuoden lopussa. 

Oppilaan tavoiteorientaatio vaikuttaa oppilaan kykyyn oppia sekä hyödyntää oppimaansa erilaisissa käytännön tilanteissa

Yhdessä osatutkimuksessa Laine selvitti työelämä- ja korkeakoulukontekstissa aikuisopiskelijoiden tavoiteorientaatiota ja oppimisen siirtovaikutusta, eli miten hyvin opiskelijat pystyvät myöhemmin työelämässä hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja. 

Tavoiteorientaatiot ovat yksilön vakiintuneita taipumuksia ja mieltymyksiä valita tietynlaisia tavoitteita saavutustilanteissa. 

– Oppimisorientoitunut opiskelija pyrkii valitsemaan tavoitteita, joiden avulla hän pyrkii lisäämään tietoaan, parantamaan taitojaan tai hallitsemaan jonkin asian.  Suoritusorientaatio taas viittaa tilanteisiin, joissa opiskelijan tavoitteena on näyttää kyvykkyytensä suhteessa muihin. Suoritus-välttämisorientaation omaava taas yrittää välttää näyttämästä omaa epäpätevyyttään muille, Laine sanoo.

Laine havaitsi, että vain oppimisorientaatiolla oli positiivinen korrelaatio koulutuksessa opitun siirtovaikutukseen. Suoritusorientaatio ei korreloinut ollenkaan, ja suoritus-välttämisorientaatio korreloi negatiivisesti koulutuksessa opitun siirtovaikutuksen kanssa. 

– Oppimisorientoituneet oppilaat ovat muita orientaatiotyyppejä kiinnostuneempia tietonsa ja taitojensa aidosta lisääntymisestä, ja ovat siten avoimempia käyttämään myös koulutuksen sisältöjä parantaakseen omia ammatillisia taitojaan. Suoritusorientoituneilla tai suoritus-välttämisorientoituneilla oppiminen on pintapuolisempaa, jolloin opitun siirtovaikutusta ei samalla tavalla tapahdu, Laine kertoo.

Tukemalla oppijoiden kiinnostuksen kehittymistä saatetaan samalla lisätä myös heidän positiivisten oppimistavoitteiden asettelua. Pyrkimällä pois ajatuksesta, että ainoastaan arvosanoilla tai muilla ulkoisilla mittareilla on merkitystä ja korostamalla opiskelun ja oppimisen arvoa itsessään, voidaan päästä huomattavasti kauaskantoisempiin tuloksiin.

***

KM Erkka Laine esittää väitöskirjansa ”The interactions and relationships of achievement motivation, interest and learning in different educational contexts” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.6.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Markku Niemivirta (Helsingin yliopisto ja Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena apulaisprofessori Marjaana Veermans (Turun yliopisto). Tilaisuus suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Väittelijän yhteystiedot: 040 532 9915, etlain@utu.fi