Nykypäivän tietoympäristöissä tiedon luotettavuuden merkitys korostuu luokanopettajan työssä. Alan koulutuksissa on kuitenkin usein koettu haastavana sovittaa yhteen kasvatustieteellistä tietoa ja opetustyön arkisia tilanteita. Kasvatustieteiden sekä oikeustieteen maisteri Mirva Heikkilä selvitti väitöskirjassaan, että tutkimustaitoja opiskelemalla opettajaopiskelijat voivat saada toimijuuden kokemuksia sekä omakohtaisen ymmärryksen siitä, miten tietoa tuotetaan.
– Suomalaisen opettajankoulutuksen tutkimusperustaisuus on kansainvälinen kiinnostuksen kohde. Opettajaopiskelijoiden omat toimijuuden kokemukset ovat kuitenkin jääneet sitä koskevissa tutkimuksissa vähälle huomiolle, sanoo Mirva Heikkilä.
Toimijuus on viime vuosikymmeninä noussut keskeiseksi tutkimuskohteeksi sekä korkeakoulutuksen että työelämässä oppimisen tutkimuksissa. Toimijuus viittaa mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan työhönsä. Opettajien toimijuustutkimus tarkastelee opettajien roolia aktiivisina toimijoina sekä omassa työssään että laajemminkin koulutuksen ja yhteiskunnan uudistumisessa.
Luokanopettajat kasvattavat tulevia kansalaisia hyvin monimutkaiseen yhteiskuntaan. Sekä opettajat että oppilaat tarvitsevat tiedon lukutaitoa ja ymmärrystä tutkimustiedon merkityksestä globaaleissa kriiseissä, jotka koettelevat elinympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta.
Väitöstutkimus paljastaa, miten luokanopettajat ja alan opiskelijat työstävät tietoa muokkaamalla sitä omaan käyttöönsä ja siirtämällä sitä kontekstista toiseen.
Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, jotka käsittelevät suomalaista tutkimusperustaista luokanopettajakoulutusta. Osatutkimusten aineistoina on opettajaopiskelijoiden harjoitteluraportteja, joissa he pohtivat tutkimustaitojen merkitystä opetusharjoittelussa sekä luokanopettajien haastatteluja opettajankoulutuksesta ja opettajan työstä.
Opettajaopiskelijat kokivat tutkimustaitojen merkityksen opetusharjoittelussaan ristiriitaisilla tavoilla. Niinpä toimijuuden sävyjä oli useita: toteutunut, rajoittunut, vastustava ja avoin toimijuus. Toimijuus myös suuntautui useille tahoille: omaan ammatilliseen kehittymiseen, opetettavaan luokkaan ja oppilaiden taustojen ymmärtämiseen, kasvatustieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen sekä koulun arkeen.
Jo työssä olevat luokanopettajat sen sijaan tasapainoilivat monenlaisissa suhdeverkostoissa hahmottaessaan omaa työtään. Luokanopettajat rakensivat toimijuuttaan vuorovaikutuksessa kollegoidensa näkemyksiin, median esille nostamiin yleisiin näkemyksiin sekä tutkittuun tietoon.
– Tutkimustaidot auttavat opettajaopiskelijoita hahmottamaan, miten opetusta ja kasvatusta koskeva tutkittu tieto syntyy. Tällä tavoin tulevat opettajat voivat luoda henkilökohtaisen suhteen tutkittuun tietoon, sanoo Heikkilä.
Tämän suhteen syntymistä voidaan tukea paitsi opettajankoulutuksessa myös yhteiskunnassa laajemminkin, esimerkiksi tekemällä näkyväksi kasvatustieteellistä tutkimusta sekä varmistamalla opettajankouluttajien mahdollisuuksia tutkimustyöhön.
***
KM, OTM Mirva Heikkilä esittää väitöskirjansa ”Agency as polyphony: Student and primary teachers’ narration embedded in theory and practice” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.5.2022 klo 12 (Turun yliopisto, Calonia, Cal 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku). Väitöstä voi seurata myös etänä osoitteessa https://echo360.org.uk/section/e8d3202f-42c2-4258-9a09-9a37f8da74fe/public.
Vastaväittäjänä toimii professori emerita Anneli Eteläpelto (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
>> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä
Väittelijän yhteystiedot: 050 5004 937 mirva.heikkila@utu.fi
>> Väittelijän kuva
