Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Turun yliopistossa väittelevä LL Veerakaisa Koivunen tutki väitöskirjassaan kroonisen raajaa uhkaavan iskemian kliinisiä piirteitä, sairauden hoitoa ja ennustetta. Tutkimuksessaan Koivunen totesi, että näiden potilaiden kohdalla kliininen päätöksenteko on haastavaa ja raaja joudutaan amputoimaan merkittävältä osalta potilaista.

Äidin yksinhuoltajuus, matala koulutustaso sekä lapsen nuori suhteellinen ikä olivat yhteydessä lapsen oppimishäiriödiagnoosin saamiseen erikoissairaanhoidossa. Äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinin puutoksen ja lapsen oppimishäiriön välillä ei puolestaan löytynyt yhteyttä, eikä raskaudenaikainen tupakointi lisännyt oppimishäiriöriskiä, kun verrattiin tupakoinnille eri lailla altistuneita sisaruksia. Tulokset käyvät ilmi LL Bianca Arrheniuksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

FM Miina Nurmi selvitti väitöstutkimuksessaan hyperemeesin eli vakavan raskauspahoinvoinnin ilmaantuvuutta, hoidon tarvetta, toistumista seuraavissa raskauksissa, vaikutusta perhesuunnitteluun sekä erilaisten taustatekijöiden ja hyperemeesin välisiä yhteyksiä suomalaisilla odottajilla.

Nielu- ja kitarisa soveltuvat hyvin in vivo -malleiksi, kun halutaan tutkia imukudoksen viruksia, bakteereja ja niiden vaikutuksia immuunivasteisiin. Lääketieteen lisensiaatti Lotta Ivaskan väitöstutkimus avaa risakudoksen merkitystä uudella tavalla. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että nielurisakudoksesta löytyy runsas mikrobiomi, joka on läheisessä yhteydessä kehon immuunijärjestelmään.

Joissain tapauksissa korkean verenvuotoriskin eteisvärinäpotilailla antikoagulaatiohoitoa ei voida turvallisesti toteuttaa. LL Jussi-Pekka Pourun väitöstutkimuksessa selvisi, että tällaisissa tapauksissa eteiskorvakkeen sulkutoimenpide on toimiva hoitokeino eteisvärinään liittyvien tukosten estossa. Tutkimuksessa selvitettiin myös eteisvärinän vuoksi päivystykseen hakeutuneiden potilaiden sydänperäisen troponiinin nousun syitä ja todettiin korkean syketason olevan yhteydessä troponiinipäästöihin.

Sydämen vajaatoiminta on monien sydänsairauksien loppuvaihe, ja sen riskitekijät ovat hyvin moninaisia, mutta yhä osin epäselviä. LL Matti Vuoren väitöskirjassa tutkittiin erityisesti suolan liikasaantiin ja diabetekseen liittyviä sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä, validoitiin sydämen vajaatoiminnan diagnoosi suomalaisessa sairaalarekisteriaineistossa ja selvitettiin, voidaanko vajaatoiminnalle löytää alatyyppejä tekstinlouhintaa käyttämällä. Sydämen vajaatoiminta on maailmanlaajuinen terveysongelma ja sairastavuus on suurta myös Suomessa.

Suomen Lääkärilehti valitsi vuoden 2021 parhaaksi lääkärin tekemäksi väitöskirjaksi Suvi Sippolan Turun yliopiston kirurgian oppiaineeseen tekemän väitöskirjan umpilisäketulehduksen diagnostiikasta ja hoidosta. Palkittu väitöstutkimus osoittaa, että lievä umpilisäketulehdus paranee useimmiten tablettimuotoisella antibiootilla.

Saija Hyvösen väitöstutkimus osoitti kosteusvauriokiinteistöissä työskentelyn yhteyden hengitystie- ja niveloireisiin sekä neurologisiin oireisiin. Kiinteistöjen työntekijöillä ja koululaisilla oli verrokkia enemmän neurologisia oireita, hengitystieoireita sekä uupumusasteista väsymystä. Aikuisten ryhmissä oli kohonnut riski myös sydänoireisiin ja monikemikaaliherkkyyteen. Homekoulun lapsilla oli lisäksi verrokkia enemmän korvatulehduksia, maha-suolikanavan oireita sekä lihas- ja niveloireita.

Pieni osuus potilaista käy terveyskeskuslääkärin vastaanotolla yli kymmenen kertaa vuodessa, selviää LL Anne Santalahden kansanterveystieteen alan väitöstutkimuksessa. Yleensä lääkäripalvelujen suurkäyttö on viidessä vuodessa ohimenevä ilmiö, mutta osa paljon palveluja käyttävistä potilaista jatkaa runsasta lääkärillä käyntiään vuosia. Tämä voi Santalahden mukaan johtua siitä, etteivät lääkärit ja hoitajat tunnista suurkäyttäjää ja hänen palvelutarpeitaan sähköisestä potilaskertomuksesta.

Syöpäpotilaiden elämän loppuvaiheen hoidosta keskustellaan paljon, mutta hoitokäytäntöjä ei ole kartoitettu Suomessa kattavasti. Liisa Rautakorven väitöstutkimuksessa todettiin, että aika syöpähoitojen päättymisestä kuolemaan vastasi Suomessa kansainvälisiä suosituksia. Palliatiivisen eli oireisiin keskittyvän kokonaisvaltaisen hoidon intervention saaneet syöpäpotilaat joutuivat turvautumaan erikoissairaanhoitoon viimeisen elinkuukauden aikana muita harvemmin.