Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Lasten ihomelanoomat poikkeavat teini-ikäisten ja aikuisten melanoomista usein ulkonäöltään, histopatologiselta alatyypiltään sekä ennusteeltaan, selviää Emma Rousin kirurgian alan väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa lasten ja teini-ikäisten melanoomien havaittiin poikkeavan aikuisten melanoomista myös BRAFV600E-, ALK- ja PD-L1-positiivisuudeltaan, ja heillä todettiin aikuisia useammin Spitzoidin alatyypin melanoomia. Vaikka ihomelanooma on lapsilla ja nuorilla harvinainen syöpäsairaus, Rousin tutkimuksessa sen esiintyvyyden todettiin noin nelinkertaistuneen vuosina 1990-2014.

TtM Raija Lietzén osoitti kansanterveystieteen väitöskirjassaan, että lapsuuden ja aikuisiän kuormittavat elämäntapahtumat lisäävät riskiä sairastua astmaan ja astmaoireiluun.

LL Katariina Kuutti tutki väitöskirjassaan uusia menetelmiä MS-taudin ennusteen arvioimiseen sekä eri lääkehoitojen vaikutusta taudin etenemiseen. Tutkimuksessa todettiin, että varhain aloitettu tehokas lääkehoito parantaa MS-taudin ennustetta. Aivojen tilavuuden mittaaminen magneettikuvista sekä verestä mitattava neurofilamentti ovat potentiaalisia tulevaisuuden työkaluja optimaalisen lääkehoidon valinnassa.

Päihteiden käyttö on erilaista venäläis-, somalialais- ja kurdilaistaustaisissa väestöryhmissä koko väestöön verrattuna, selviää LL Essi Salaman väitöstutkimuksessa. Myös päihteiden käytön riskitekijät kuvautuivat eri väestöryhmillä osittain erilaisina. Päihteiden käyttö oli yhteydessä mielenterveyden ongelmiin ja traumaattisiin kokemuksiin erityisesti humanitaarisista syistä maahan muuttaneiden keskuudessa. Syrjinnän ja päihteiden käytön yhteys osoittaa, että syrjintä on merkittävä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä.

Rasvakudosten toiminta on häiriintynyt ylipainoisilla henkilöillä. Väitöstutkimuksessaan FM Teemu Saari tutki lihavuuden vaikutuksia ruskean ja valkoisen rasvan rasvahappoaineenvaihduntaan ja verenkiertoon. Tutkimus osoitti, että lihavuus vähentää ruskean rasvan rasvahappoaineenvaihduntaa kylmässä ja huoneenlämmössä. Lisäksi Saari havaitsi tutkimuksessaan ruskean rasvan verenvirtauksen lisääntyvän ruokailun jälkeen.

LL Minna Laukkavirran väitöskirjassa kuvattiin Suomessa tapahtuneita verisuonikirurgiaan liittyviä potilasvahinkoja ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksessa selvitettiin myös vahinkojen seuraukset potilaille ja arvioitiin, olisivatko potilasvahingot olleet ehkäistävissä. Tutkimuksessa arvioitiin, että lähes 90 prosenttia verisuonikirurgian potilasvahingoista olisi ollut estettävissä, jos potilasta hoidettaessa olisi toimittu toisin.

Tuomas Paana osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että sydänperäisen troponiinin nousu liittyy maratonjuoksijoilla ja eteisvärinäpotilailla harvoin sydäninfarktiin.

Lihavuuden riskitekijät ja impulsiivinen syöminen ovat yhteydessä aivojen mielihyväjärjestelmän toiminnan muutoksiin, selviää tutkijalääkäri Tatu Kantosen väitöstutkimuksesta.

LL Roosa Lankinen löysi väitöstutkimuksessaan sydän- ja verisuonitautien sekä kuolleisuuden uusia ennustekijöitä loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla. Loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintapotilailla sydän- ja verisuonitaudit ovat johtava kuolleisuuden syy. Sydän- ja verisuonitautien hoidon ja ennaltaehkäisyn tulisi olla keskiössä tämän korkean riskin ryhmän ennusteen parantumiseksi.

TtM Tanja Sjöros selvitti väitöstutkimuksessaan, voiko päivittäistä istumisaikaa vähentämällä vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin, jos ei harrasta liikuntaa suositusten mukaan. Tutkimuksessa selvisi, että päivittäisen istuma-ajan vähentäminen noin tunnilla ei parantanut insuliiniherkkyyttä, mutta paastoinsuliini laski hieman. Istumisen vähentämiseen tähtäävällä ohjauksella oli tutkimuksen mukaan pieni vaikutus diabetesriskiin.