Eteiskorvakkeen sulkutoimenpide on hyvä hoitovaihtoehto korkean verenvuotoriskin eteisvärinäpotilaille (Väitös: LL Jussi-Pekka Pouru, 19.8.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)
Joissain tapauksissa korkean verenvuotoriskin eteisvärinäpotilailla antikoagulaatiohoitoa ei voida turvallisesti toteuttaa. LL Jussi-Pekka Pourun väitöstutkimuksessa selvisi, että tällaisissa tapauksissa eteiskorvakkeen sulkutoimenpide on toimiva hoitokeino eteisvärinään liittyvien tukosten estossa. Tutkimuksessa selvitettiin myös eteisvärinän vuoksi päivystykseen hakeutuneiden potilaiden sydänperäisen troponiinin nousun syitä ja todettiin korkean syketason olevan yhteydessä troponiinipäästöihin.
Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy iän myötä ja on yhteydessä muihin sydän- ja verisuonisairauksiin.
LL Jussi-Pekka Pouru käsitteli Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan eteisvärinään liittyviä hoitohaasteita. Kahdessa osatutkimuksessaan Pouru osoitti eteiskorvakkeen katetrisulkutoimenpiteen toimivaksi hoitovaihtoehdoksi korkeassa tukos- ja verenvuotoriskissä olevilla eteisvärinäpotilailla silloin kun antikoagulaatiohoito on vasta-aiheinen.
– Veren hyytymistä ehkäisevä lääkitys on avainasemassa eteisvärinään liittyvien aivoinfarktien ehkäisyssä. Tilanteet, joissa verenvuotoriski on joko tilapäisesti tai pysyvästi suurentunut merkittävästi, ovat haasteellisia, koska antikoagulaatiohoidosta pidättäytyminen lisäisi kohtuuttomasti tromboembolisten komplikaatioiden riskiä. Koska valtaosa aivoinfarkteja aiheuttavista hyytymistä syntyy vasemman eteisen korvakkeeseen, on eteiskorvakkeeseen asennettua sulkulaitetta suositeltu harkittavaksi silloin, kun antikoagulaatiohoitoa ei voida turvallisesti toteuttaa, Pouru kertoo.
Väitöstutkimuksessaan Pouru osoitti, että eteiskorvakkeen sulkutoimenpiteen jälkeen yhdellä verihiutaleiden estäjällä toteutettu hoito voitiin turvallisesti lopettaa kuuden kuukauden seurannassa, jos yksilöllisen sydän- ja verisuonitautiriskiarvion perusteella pitkäaikaiselle verihiutaleiden estohoidolle ei ollut tarvetta.
– Tutkimuksia sulkulaitteen asennuksen jälkeisen antitromboottisen eli veren hyytymistä ehkäisevän hoidon minimoimisesta on vähän, vaikka toimenpidettä suositellaan nimenomaan harkittavaksi potilaille, joilla antitromboottista hoitoa halutaan välttää. Tutkimuksen tulokset kannustavat edelleen kehittämään eteiskorvakkeen sulkutoimenpiteen jälkeistä hoitoa.
Toisessa osajulkaisussa Pouru tarkasteli aikaisemman kallonsisäisen verenvuodon sairastaneita eteisvärinäpotilaita, joille tehtiin eteiskorvakkeen sulkutoimenpide. Tutkimuksen perusteella toimenpiteestä vaikuttivat hyötyvän yhtä lailla sekä potilaat, jotka olivat sairastaneet aikaisemman tromboembolisen tapahtuman, että potilaat, jotka eivät olleet sairastaneet tällaista tapahtumaa.
– Käynnissä on satunnaistettuja tutkimuksia, joissa tarkastellaan nimenomaan kallonsisäisen verenvuodon sairastaneiden eteisvärinäpotilaiden hoitovaihtoehtoja. Tutkimuksemme perusteella eteiskorvakkeen sulkutoimenpide ja verihiutaleiden estohoito on varteenotettava vaihtoehto näillä potilailla, Pouru summaa.
Eteisvärinäpotilaan korkea syketaso voi selittää kohonneita sydänmerkkiainepitoisuuksia
Sydänmerkkiaine troponiinin herkillä testausmenetelmillä on tärkeä rooli sydäninfarktin diagnostiikassa. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että eteisvärinäpotilaiden lievästi kohonneet troponiinin pitoisuudet johtuvat harvoin sydäninfarktista.
Pouru osoitti tutkimuksessaan, että eteisvärinän vuoksi päivystykseen hakeutuneilla potilailla havaitut lievästi kohonneet troponiini T:n pitoisuudet liittyvät eteisvärinän nopeaan syketasoon.
– Ymmärtämällä lievien sydänmerkkiainepäästöjen taustat voidaan eteisvärinäpotilaiden hoitoa ohjata paremmin ja välttää laajoja, potilaita ja terveydenhuoltoa kuormittavia diagnostisia tutkimuksia. Väitöstutkimuksen perusteella potilaiden kliinisten löydösten ja esitietojen yhdistäminen on avainasemassa tulkittaessa lieviä troponiinipäästöjä, väittelijä päättää.
***
LL Jussi-Pekka Pouru esittää väitöskirjansa ” Opportunities and challenges in atrial fibrillation management – Focus on left atrial appendage closure and cardiac troponin release in clinical practice” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.8.2022 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku)
Vastaväittäjänä toimii professori Juhani Junttila (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Juhani Airaksinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: jussi-pekka.j.pouru@utu.fi
