Nielurisakudoksen bakteereilla saattaa olla yhteys allergioihin (Väitös: LL Lotta Ivaska, 26.8.2022, lastentautioppi)
Nielu- ja kitarisa soveltuvat hyvin in vivo -malleiksi, kun halutaan tutkia imukudoksen viruksia, bakteereja ja niiden vaikutuksia immuunivasteisiin. Lääketieteen lisensiaatti Lotta Ivaskan väitöstutkimus avaa risakudoksen merkitystä uudella tavalla. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että nielurisakudoksesta löytyy runsas mikrobiomi, joka on läheisessä yhteydessä kehon immuunijärjestelmään.
Kroonista risasairautta sairastavien leikkauspotilaiden nielu- ja kitarisoissa esiintyy runsaasti hengitystieviruksia. Lotta Ivaskan tutkimuksessa selvisi, että kita- ja nielurisakudoksissa yleisimpiä herpesviruksia olivat ihmisen herpesvirus 6 (HHV6), ihmisen herpesvirus 7 (HHV7) sekä Epstein-Barrin virus.
– Krooniset risasairaudet ovat yleisiä, mutta niiden syy on osittain vielä selvittämättä. Runsas virusten määrä voi olla yksi osatekijä, Ivaska toteaa.
Uutta tietoa bokaviruksesta
Vuonna 2005 löydetty hengitystievirus, ihmisen bokavirus 1 (HBoV1), voi aiheuttaa hengitystieinfektiota etenkin alle 5-vuotiailla lapsilla, mutta sitä löydetään myös oireettomien henkilöiden nenänielusta. Ivaskan tutkimus osoitti, että viruksen korkea DNA-määrä nenänielussa tai risakudoksessa ei korreloi veren vasta-ainetasoihin, eikä viruksen aktiivisuudesta kertovaan lähetti-RNA:n tuloksiin.
– Bokaviruksen diagnostiikka on haastavaa ja pelkkä PCR-testiin perustuva tulos voi aiheuttaa vääriä tulkintoja, Ivaska sanoo.
Nenän imulimanäytteestä tai nielurisanäytteestä havaittu bokavirus oli yhteydessä risakudoksen sytokiinigeenien vähäisempään ilmaantuvuuteen. Sytokiinit ovat keskeisiä immuunipuolustukseen liittyviä välittäjäaineita.
– Tutkimustulos viittaa bokaviruksen kykyyn muokata immuunivastetta paikallisesti.
Nielurisakudoksen bakteereilla yhteys allergiaan?
Lotta Ivaskan tutkimuksessa todettiin, että nielurisakudoksesta löytyy runsas mikrobiomi, joka on läheisessä kontaktissa kehon immuunisysteemiin. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että atooppisen taipumuksen omaavien tutkimuspotilaiden risakudoksen mikrobiomi on vähemmän monimuotoinen kuin terveiden verrokkien. Vastaavanlaisia tuloksia on aiemmin havaittu muun muassa ihon ja suoliston mikrobiomissa.
– Tulokset viittaavat atoopikkojen systeemiseen mikrobiston epätasapainotilaan, joka ulottuu imukudokseen asti ja mahdollisesti kytkeytyy myös allergisiin sairauksiin, Ivaska sanoo.
Nielu- ja kitarisakudos ovat helposti saatavaa imukudosta ja monimuotoisen toimintansa vuoksi ne ovat erinomainen tutkimuskohde selvitettäessä virusinfektioita, bakteereja ja niiden vaikutusta immuunivasteeseen.
***
LL Lotta Ivaska esittää väitöskirjansa ” Tonsils as an in vivo model - Virus infections, microbiome, and immune responses” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.8.2022 klo 12.15 (Risto Lahesmaa -sali, T-sairaala, Tyks, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Johanna Nokso-Koivisto (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ville Peltola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
