Amputaatio on ainoa hoitovaihtoehto merkittävälle osalle kroonista raajaa uhkaavaa iskemiaa sairastavista potilaista (Väitös: LL Veerakaisa Koivunen, 26.8.2022, verisuonikirurgia)
Turun yliopistossa väittelevä LL Veerakaisa Koivunen tutki väitöskirjassaan kroonisen raajaa uhkaavan iskemian kliinisiä piirteitä, sairauden hoitoa ja ennustetta. Tutkimuksessaan Koivunen totesi, että näiden potilaiden kohdalla kliininen päätöksenteko on haastavaa ja raaja joudutaan amputoimaan merkittävältä osalta potilaista.
Alaraajojen tukkivan valtimotaudin vaikein muoto, krooninen raajaa uhkaava iskemia, on erittäin huonoennusteinen sairaus. Se on yhteydessä korkeaan kuolleisuuteen, amputaatioriskiin ja systeemiseen valtimonkovettumatautiin. Sairauden oirekuva on moninainen ja ennalta-arvaamaton, minkä vuoksi se on laajasti alidiagnosoitu, alihoidettu ja aliarvioitu sairaus.
– Riskitekijöiden hallinta, oikeasuhtainen riskinarvio ja optimaalinen verisuonikirurginen hoito ovat keskeisiä työkaluja sairauden tautitaakan hillitsemisessä. Edellä mainituista keinoista huolimatta amputaatio on edelleen ainoa realistinen hoitovaihtoehto merkittävälle osalle kroonista raajaa uhkaavaa iskemiaa sairastavista potilaista, Veerakaisa Koivunen toteaa.
Avokirurginen leikkaushoito on yhteydessä pienempään amputaatioriskiin etenkin diabeetikoilla
Erityisesti niillä raajaa uhkaavaa iskemiaa sairastavista potilaista, joilla on diabetes, on suuri riski siihen, että raaja joudutaan amputoimaan.
Koivunen vertaili väitöskirjatutkimuksessaan avokirurgisen ja suonensisäisen leikkaushoidon vaikutuksia amputaation tarpeeseen polvenalaista valtimotautia sairastavilla potilailla. Tutkimus osoittaa, että etenkin diabeetikkopotilaiden kohdalla ennuste on parempi avokirurgian jälkeen.
– Kaikki potilaat eivät kuitenkaan sovellu avokirurgiaan ja näiden potilaiden kohdalla suonensisäinen hoito voi olla hyvä vaihtoehto, Koivunen kertoo.
Amputaatioiden määrä pysyy ennallaan aktiivisesta verisuonikirurgisesta hoidosta huolimatta
Nykyään on olemassa tehokkaita hoitoja, joilla raajan verenkiertoa voidaan parantaa. Merkittävälle osalle raajaa uhkaavaa iskemiaa sairastavista potilaista tällaiset verisuonikirurgiset hoidot ovat kuitenkin liian raskaita. Näille potilaille amputaatio on ainoa mahdollinen hoitovaihtoehto.
– Tutkimuksessamme vain noin puolet kaikista amputaation läpikäyneistä potilaista olivat edeltävästi saaneet raajan verenkiertoa parantavaa verisuonikirurgista hoitoa. Vanhoilla ihmisillä ilmenevä hauraus-raihnausoireyhtymä, pitkälle edennyt muistisairaus ja liikuntakyvyttömyys ovat syitä suosia amputaatiota raskaiden verisuonikirurgisten hoitojen sijaan. Viime vuosikymmenenä amputaatioiden määrä on pysynyt ennallaan huolimatta hyvästä verisuonikirurgisten hoitojen saatavuudesta, mikä on seurausta väestön voimakkaasta ikääntymisestä ja edellä mainittujen ikäihmisten sairauksien yleistymisestä, Koivunen toteaa.
Korkean amputaatioriskin tunnistaminen on vaikeaa
Aiemmat tutkimukset näyttävät, että riskipotilaiden tunnistaminen on haastavaa ja riskin arvioimiseen tarvitaan tarkempia työkaluja.
– Tämä on erityisen tärkeää siksi, että alaraajojen tukkivan valtimotaudin merkittävimmät riskitekijät, ikääntyneisyys ja diabetes, yleistyvät väestössä ja siten voidaan odottaa, että potilaiden määrä ja heidän tarvitsemansa operatiivisen hoidon tarve lisääntyy, Koivunen sanoo.
Koivunen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että vaikea-asteinen säärivaltimoiden kovettumatauti, naissukupuoli, alentunut varvas-olkavarsi-indeksi (TBI) ja varvaspaine (TP) ovat yhteydessä huonoon ennusteeseen raajaa uhkaavaa iskemiaa sairastavilla potilailla.
– Lisäksi tutkimme, vaikuttaako valtimokovettumataudin pääasiallinen sijainti TBI:n ja TP:n käyttökelpoisuuteen riskin arvioinnissa. Havaitsimme, että TBI ja TP ovat kuolleisuuden ennustetekijöitä taudin pääasiallisesta sijainnista riippumatta ja tästä syystä niitä tulisi aktiivisesti hyödyntää riskin arvioinnissa nilkka-olkavarsi-indeksin (ABI) rinnalla, Koivunen toteaa.
***
LL Veerakaisa Koivunen esittää väitöskirjansa ”Krooninen raajaa uhkaava iskemia - kliiniset piirteet, sairauden hoito ja ennuste” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.8.2022 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku). Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Riikka Tulamo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Harri Hakovirta (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on verisuonikirurgia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
