Palliatiivisen intervention saaneilla syöpäpotilailla vähemmän sairaalahoitojaksoja ja päivystyskäyntejä (Väitös: LL Liisa Rautakorpi, 10.6.2022, kliininen syöpätautioppi)
Syöpäpotilaiden elämän loppuvaiheen hoidosta keskustellaan paljon, mutta hoitokäytäntöjä ei ole kartoitettu Suomessa kattavasti. Liisa Rautakorven väitöstutkimuksessa todettiin, että aika syöpähoitojen päättymisestä kuolemaan vastasi Suomessa kansainvälisiä suosituksia. Palliatiivisen eli oireisiin keskittyvän kokonaisvaltaisen hoidon intervention saaneet syöpäpotilaat joutuivat turvautumaan erikoissairaanhoitoon viimeisen elinkuukauden aikana muita harvemmin.
Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan kokonaisvaltaista oireenmukaista hoitoa, jota potilas voi saada jo aktiivisen syöpähoidon aikana. Sen on todettu vaikuttavan positiivisesti syöpäpotilaan elämänlaatuun ja oireisiin.
Turun yliopistossa väittelevän LL Liisa Rautakorven väitöstutkimuksessa todettiin, että niillä haimasyöpäpotilailla, joilla oli hoitokontakti palliatiiviseen poliklinikkaan, oli keskimääräistä vähemmän sairaalahoitojaksoja ja päivystyskäyntejä. Näille potilaille tehtiin myös vähemmän kuvantamistutkimuksia viimeisen elinkuukauden aikana ja erikoissairaanhoidon kustannukset olivat pienemmät.
– Tutkimustulos korostaa palliatiivisen hoidon merkitystä. Panostamalla laadukkaaseen kokonaisvaltaiseen oirehoitoon voidaan mahdollisesti välttää potilasta kuormittavia sairaalajaksoja, turhia tutkimuksia ja kohdistaa resursseja paremmin, Rautakorpi sanoo.
Hoitokäytännöt vastaavat Suomessa kansainvälisiä suosituksia
Rautakorpi tutki väitöskirjassaan sitä, kuinka pitkä aika kului viimeisistä syöpähoidoista potilaan menehtymiseen. Aineisto koostui 11 250 menehtyneen syöpäpotilaan tiedoista. Yhdeksän vuoden tarkastelujaksolla aika suonensisäisen sytostaattihoidon päättymisestä potilaan kuolemaan oli noin 3,5 kuukautta ja se pysyi vakaana tarkastelujakson ajan.
Alle 50-vuotiaita potilaita hoidettiin vanhempia ikäryhmiä aktiivisemmin ja lisäksi hematologisia syöpiä ja lymfoomia sairastavilla aika viimeisestä hoidosta kuolemaan oli muita diagnoosiryhmiä lyhyempi.
– Syöpälääkkeiden teho hiipuu sairauden edetessä samalla kun hoitojen aiheuttamat haittavaikutukset heikentävät elämänlaatua. Pahanlaatuisissa sairauksissa suonensisäistä sytostaattihoitoa voidaan antaa, jos on mahdollista, että odotettua elinaikaa voidaan pidentää tai oireita lievittää. Hoito tulisi kuitenkin lopettaa potilaan voinnin heiketessä tai syövän edetessä, jos ei ole odotettavissa, että potilas hyötyy annetusta hoidosta, Rautakorpi kertoo.
Tutkimuksessa todettiin, että suonensisäisen sytostaattihoidon osalta onkologiset hoitokäytännöt elämän loppuvaiheessa vastasivat kansainvälistä suosituksia.
Sädehoito on toinen keskeinen syöpähoitomuoto lääkehoidon ohella ja sillä voidaan parantavan hoidon lisäksi lievittää syöpäkasvaimen tai etäpesäkkeen aiheuttamia oireita.
– Elinajanodotteen tulee kuitenkin olla riittävän pitkä, jotta potilas ehtisi hyötyä annetusta hoidosta, huomauttaa Rautakorpi.
Väitöstutkimuksen aineistossa viimeisen vuoden aikana sädehoitoa saaneilla potilailla keskimääräinen aika viimeisestä hoidosta kuolemaan oli 84 päivää. Tähän aikaan vaikutti syöpädiagnoosi ja etäisyys potilaan kotikunnan ja sädehoitoyksikön välillä.
Tutkimuksessa valaistiin saattohoitokotien arvokasta työtä
Palliatiivinen hoito yhdistetään usein aivan elämän loppuvaiheeseen, mutta kyseessä on laajempi käsite. Saattohoidolla sen sijaan viitataan lyhyeen ajanjaksoon elämän viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana, jolloin potilaan yleistila heikkenee merkittävästi ja lähestytään kuolemaa.
Rautakorpi kertoo, että hän halusi väitöskirjassaan tehdä näkyväksi saattohoitokodeissa tehtävää arvokasta työtä ja samalla kuvata, miten kivunhoito toteutuu erikoistuneessa yksikössä. Vahvat opiaatit olivat kivunhoidon perusta, sillä saattohoitokotiin siirryttäessä 63 prosenttia ja päivä ennen kuolemaa 90 prosenttia potilaista sai säännöllisenä kipulääkkeenä vahvaa opiaattia.
Pitkävaikutteisen kipulääkkeen lisäksi nopeavaikutteinen läpilyöntikipulääke kuului keskeisesti kivunhoitoon. Rautakorven mukaan huomionarvoista oli suuri annosvaihtelu potilaiden välillä, sekä se, että kipupumpun käyttö lisääntyi merkittävästi kuoleman lähestyessä.
– Kaikissa saattohoitoa toteuttavissa yksiköissä tulee olla tutkimuksemme perusteella rohkeus, mahdollisuus ja taito toteuttaa kivunhoitoa ihon alle lääkettä annostelevalla kipupumpulla, summaa Rautakorpi.
***
LL Liisa Rautakorpi esittää väitöskirjansa ”Real-life perspectives on the end-of-life care of cancer patients” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.6.2022 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
> Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä (Passcode: 937672)
Vastaväittäjänä toimii professori Taina Turpeenniemi-Hujanen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Minn (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliininen syöpätautioppi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: likako@utu.fi
