Voiko rintasyövän leviämistä arvioida tekoälyn avulla? (Väitös: LL Vilma Madekivi, 11.6.2021, kliininen syöpätautioppi)

Suuri osa suomalaisten naisten rintasyövistä todetaan varhaisessa vaiheessa, jolloin etäpesäkkeitä ei ole muodostunut muualle elimistöön, tai niitä havaitaan vain paikallisissa imusolmukkeissa. Vilma Madekiven väitöstutkimuksessa havaittiin, että rintasyöpäsolujen leviämistä kainalon imusolmukkeisiin voidaan ennustaa tekoälyn avulla. Tekoälyn menetelmin kehitetty ennustemalli pystyi tutkimuksessa erottamaan ne potilaat, joilla oli neljä tai useampia kainaloimusolmukkeiden etäpesäkkeitä.

Tekoälyä on aiemmin hyödynnetty muun muassa rintasyöpäkuvien tulkinnassa. Madekiven tutkimuksen perusteella tekoäly on varteenotettava menetelmä myös kainaloimusolmukkeiden etäpesäkkeitä ennustavien mallien kehittämisessä, sillä koneoppimisen avulla voidaan etsiä rintasyöpätekijöiden välisiä yhteyksiä monipuolisesti.

– Rintasyöpäkasvaimen käyttäytymisestä saadaan paljon tietoa jo ennen leikkausta, ja leikkauksen jälkeen tiedot vielä tarkentuvat patologian laboratoriossa. Näyttää siltä, että kasvaintietoja voidaan hyödyntää ennustamaan syövän leviämisastetta, Madekivi tiivistää.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että rintasyöpäleikkausta edeltävä magneettikuvaus ei aina riitä havaitsemaan syövän leviämistä kainalon imusolmukkeisiin. Rintasyöpäkasvaimen koon arvioinnissa magneettikuvaus näyttää kuitenkin olevan mammografiaa ja ultraäänitutkimusta tarkempi kuvantamismenetelmä. Magneettikuvauksen käyttö paikallisen rintasyöpälevinneisyyden selvittelyssä voi olla erityisen hyödyllistä, kun potilaat valikoidaan kuvaukseen ennalta määrätyin kriteerein.

Kajoamattomien menetelmien asema rintasyövän levinneisyysluokittelussa on vahvistumassa

Kaiken kaikkiaan leikkausta edeltävät kajoamattomat tutkimukset sekä vähäisesti kajoavat neulatutkimukset ovat vahvistamassa asemaansa rintasyövän levinneisyysluokittelussa, kun säästävät leikkausmenetelmät ovat ensisijaisia suurelle osalle rintasyöpäpotilaista. Vakiintuneet säästävät menetelmät on todettu syövän uusiutumisriskin kannalta turvallisiksi.

Nykyisin kirurgista kainalotyhjennystä saatetaan suositella, jos herää epäily useista kainaloimusolmukkeiden etäpesäkkeistä. Aiemmin kainalotyhjennys oli rutiinitoimenpide kaikille, joilla havaittiin yksikin imusolmukkeen etäpesäke. Kainalotyhjennyksessä poistetaan suuri osa kainalon imusolmukkeista.

– Rintasyöpäkirurgia on muuttunut viime vuosina yhä säästävämmäksi, sillä laajojen leikkausten haittavaikutuksia halutaan välttää. Samalla on kenties menetetty tarkasti määritettyyn levinneisyysasteeseen liittyvää ennustearvoa, Madekivi kertoo.

Rintasyöpäpotilaiden elinennuste on Suomessa erinomainen etenkin niiden potilaiden joukossa, joilla ei havaita alkuvaiheen tutkimuksissa etäpesäkkeitä. Suuri osa rintasyöpäpotilaista parantuu ja palaa syöpähoitojen jälkeen jatkamaan tavallista elämäänsä.

– Silloin hoitojen pitkäaikaisilla haittavaikutuksilla on erityisen paljon merkitystä. Tarkasti määritetyn levinneisyysasteen avulla raskaammat hoidot voidaan kohdistaa oikein niitä tarvitseville, Madekivi päättää.

***

LL Vilma Madekivi esittää väitöskirjansa ”Locoregional stage assessment in clinically node negative breast cancer. Clinical, imaging, pathologic and statistical methods” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.6.2021 klo 12.00.

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä: https://utu.zoom.us/j/68016419855 (Salasana: 255643)

Vastaväittäjänä toimii professori Arja Jukkola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Eeva Salminen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliininen syöpätautioppi.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: vlmade@utu.fi