Imusolmukkeiden siirtoleikkaus on toimiva hoito rintasyöpäleikkauksen jälkeiseen lymfaturvotukseen, mutta tehokasta lääkettä siirron tulosten tehostamiseen joudutaan vielä odottamaan. – Alan olla yhä varmempi, että lymfaturvotus ei ole pelkkä imutieongelma, vaan siihen liittyy jokin immunologinen tekijä, sanoo plastiikkakirurgi ja InFLAMES-tutkija Pauliina Hartiala.
Noin joka neljännelle rintasyöpään sairastuneelle naiselle tehdään kainalon imusolmukkeiden poistoleikkaus. Leikkaus tehdään, jos tutkimuksissa todetaan, että syöpä on ehtinyt levitä rintakudoksesta imusolmukkeisiin.
Poistoleikkauksen jälkeen noin 20– 40 prosentille naisista kehittyy käsivarteen imunestekierron häiriö, lymfaturvotus. Suomessa rintasyöpään sairastuu noin 5000 naista vuodessa. Miehillä tauti on harvinainen.
–Lymfaturvotus alkaa yleisimmin noin puoli vuotta syöpäleikkauksesta, mutta turvotus voi alkaa myös viiveellä useampia vuosia syöpähoitojen jälkeen, Pauliina Hartiala kertoo.
Nestettä, rasvaa ja sidekudosta
Lymfaturvotuksessa kudokseen kertyy ensin nestettä, mutta aikaa myöten käsivarteen alkaa pakkautua myös rasvaa ja kovaa sidekudosta. Yläraajasta tulee paksu ja kömpelö. Vaivaa voidaan yrittää hillitä joustavalla kompressiohihalla, jonka tehtävänä on paineen avulla estää raajan turpoamista. Turvotus saattaa silti äityä niin pahaksi, että käsivarsi haittaa selvästi arkielämää niin työssä kuin vapaa-ajallakin.
Lymfaturvotusta voidaan hoitaa rasvaimulla, imuteiden ohitusleikkauksella tai imusolmukkeiden siirtoleikkauksella. Siirtoleikkauksessa potilaan imusolmukkeita siirretään nivusalueelta kainaloon poistettujen imusolmukkeiden tilalle. Toimenpiteessä poistetaan myäs arpi kainalosta.
Imusolmukesiirto tehdään usein samalla, kun syövän takia leikattu rinta korjataan tai rakennetaan uudelleen potilaan vatsasta otetulla kielekkeellä.
Imuteiden kasvutekijästä odotettiin lisätehoa
Pauliina Hartiala johti Turussa monikeskustutkimusta, jossa haluttiin selvittää, voisiko imusolmukkeiden siirtoleikkauksen tulosta tehostaa lääkkeellä, imutiekasvutekijä Lymfactinilla. Tutkimus tehtiin viidessä keskuksessa Suomessa ja Ruotsissa. Se pohjautuu suomalaiseen, professoreiden Kari Alitalon, Seppo Ylä-Herttualan ja Anne Saarikon johtamaan pitkälliseen perustutkimustyöhön. Lymfactin on suomalaisen lääkeyrityksen Herantiksen tutkimusvalmiste.
Lääketutkimuksessa kokeiltiin, parantaisiko imukasvutekijä siirteen toimintaa verrattuna siirtoon ilman lääkettä. Tutkimuksessa oli mukana 39 naista. Heistä 20:lle tehtiin siirre, johon lisättiin ennen paikalle asettamista imutiekasvutekijää. Toiselle ryhmälle siirto tehtiin lisäämällä siirteeseen pelkkää keittosuolaa (plasebo).
– Lääkehoito oli toiminut eläinmallissa hyvin yhdistettynä imusolmukkeiden siirtoleikkaukseen, mutta ihmisillä se ei tuonut leikkaukseen riittävää lisähyötyä, Pauliina Hartiala summaa.
Selvä vaikutus elämänlaatuun
Vaikka Lymfactin ei toiminut ihmisillä odotetusti, Pauliina Hartiala on tyytyväinen tutkimuksen muihin tuloksiin. Molemmissa tutkimusryhmissä turvotuksesta kärsivän raajan tilavuus pieneni seurannassa. Lisäksi Lymfactinilla hoidettujen potilaiden ihon nestemäärä pieneni merkitsevästi enemmän kuin keittosuolaa saaneella plasebo-ryhmällä.
– Olemme ensimmäisenä näyttäneet kaksoissokkotutkimuksella toteen, että imusolmukkeiden siirtoleikkaus on osalle rintasyöpäleikkauksen komplikaatioista kärsiville toimiva hoito. Yksi tutkimuksemme tuloksista oli, että siirtoleikkaus paransi merkittävästi naisten elämänlaatua, mikä on tärkeä havainto.
Pauliina Hartiala työskentelee plastiikkakirurgina Turun yliopistollisessa sairaalassa tutkijan työnsä ohessa. Hän uskoo nyt, että lymfaturvotukseen liittyy jokin immunologinen eli ihmisen puolustusjärjestelmään liittyvä tekijä. Se saattaa olla joku tai jotkut puolustusjärjestelmän soluista, jotka osallistuvat sidekudoksen ja rasvan kertymiseen lymfaturvotuksessa.
– Jos näin on, voimme jatkotutkimuksissa selvittää, voisiko kyseisen solupopulaation toimintoja säätelemällä vähentää rasvan kertymistä raajaan, Hartiala kertoo.
Hartialan ja hänen ryhmänsä tutkimus lymfaturvotuksesta julkaistiin Plastic and Reconstructive Surgery -tiedelehdessä.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa.
