Turun yliopiston ja valtakunnallisen PET-keskuksen tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin rintasyöpäpotilaiden sydämen toimintaa mittaamalla sydänlihaksen verenvirtausta. Toiminta tehostui liikunnan aikana normaalisti ja syöpä itsessään ei vaikuttaisi aiheuttavan sydämen ja sydän- ja verisuonijärjestelmän toimintahäiriötä levossakaan.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat syöpäpotilailla yli kaksi kertaa todennäköisempiä kuin terveillä henkilöillä. Joidenkin syöpähoitojen on huomattu esimerkiksi aiheuttavan sydämen vajaatoimintaa – tilaa, jossa heikentynyt tai vaurioitunut sydänlihas ei pysty pumppaamaan verta tehokkaasti muuhun kehoon. On kuitenkin ollut vielä epäselvää, vaikuttaako syöpätauti itsessään sydänlihaksen toimintaan.
Yksi tapa tutkia sydämen toimintaa on mitata sydänlihaksen verenvirtausta PET-kuvantamisella. Tuoreessa valtakunnallisella PET-keskuksella tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin rintasyöpäpotilaiden ja terveiden henkilöiden sydänlihaksen verenvirtausta. Tutkimukseen osallistuneet 18 rintasyöpäpotilasta olivat vastadiagnosoituja, eivätkä siten olleet aloittaneet syöpähoitojaan. Terveet henkilöt eli verrokit olivat naisia, joilla tutkitusti ei ollut ahtauttavaa sepelvaltimotautia.
Tutkimuksen aikana sydänlihaksen verenvirtausta mitattiin molemmilla ryhmillä levossa ja rintasyöpäpotilailla myös 10 minuutin kuntopyörän polkemisen aikana, ensimmäistä kertaa maailmassa.
Levossa sydänlihaksen verenvirtaus oli samanlaista rintasyöpäpotilailla ja terveillä henkilöillä. Liikunnan aikana sydänlihaksen verenvirtaus kasvoi merkittävästi lepoon nähden rintasyöpäpotilailla.
– Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, ettei rintasyöpä itsessään, ainakaan diagnosointivaiheessa, aiheuta sydänongelmia, jotka olisivat mitattavissa sydänlihaksen verenvirtauksen muutoksina, Turun yliopiston väitöskirjatutkija Tiia Koivula kertoo.
Tutkijan mukaan oli odotettavaa, että liikunnan aikana sydänlihaksen verenvirtaus kasvaa, kun syke nousee, ja toisaalta verenvirtauksen kasvaminen normaalisti liikunnan aikana kertoo sydänlihaksen normaalista toiminnasta.
– Yllättävä tulos kuitenkin oli, että verenvirtaus kasvoi liikunnan aikana sitä enemmän, mitä korkeamman graduksen eli tautiasteen rintasyöpä potilaalla oli, ja se vaatiikin jatkotutkimuksia, Koivula sanoo.
Löydös voi tutkijoiden mukaan johtua siitä, että korkeamman tautiluokituksen potilailla sydämen hapentarve oli suurempi, koska heidän sydänlihaksensa saattaa toimia epätaloudellisemmin. Tätä on kuitenkin erittäin haastava tutkia potilailla.
– Huomionarvoista myös on, että korkeamman tautiluokituksen potilaat eivät rasittaneet itseään sen ankarammin kuin matalamman tautiluokituksen potilaat. He eivät myöskään kokeneet rasitusta normaalia raskaammaksi, mikä osaltaan tarkoittaa sitä, että lisääntynyttä sydämen verenvirtausta ei voi itse tuntea tai toisaalta, että fyysisen rasituksen suorittamiselle olisi mitään haittaa syöpäpotilaana.
Tutkimuksessa tutkittiin myös sydämen rakennetta prekliinisesti, kun rintasyöpää sairastavien hiirien sydämiä vertailtiin terveiden hiirien sydämiin. Tutkijat löysivät, että sydämen paino, sydänlihassolujen koko ja sydänlihasten hiussuonien tiheys olivat samanlaisia syöpää sairastavilla ja terveillä hiirillä.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että syöpä itse ei aiheuta sydämen ja sydän- ja verisuonijärjestelmän toimintahäiriötä. Sen sijaan muut mekanismit, kuten todetusti syöpähoidot aiheuttavat niitä, Koivula kertoo.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli ”Myocardial blood flow in newly diagnosed breast cancer patients at rest and during exercise” on julkaistu iScience-tiedelehdessä 15.11.2024.
