Innostuksessa tehtyjä impulssiostoksia ja parviälyttömyyttä – professori Lauri Nummenmaan uusi teos kuvaa tunteiden ja talouden yhteyksiä

28.02.2025

Tunteilla on merkittäviä vaikutuksia taloudelliseen päätöksentekoon niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasoilla. Turun yliopiston ja Turun PET-keskuksen professori, aivotutkija Lauri Nummenmaan tuore yleistajuinen teos kertoo, miten ihmismieli toimii markkinoilla.

Tunteet ja talous ajatellaan usein toisistaan täysin erillään oleviksi asioiksi, ja taloustiede on perinteisesti perustunut ajatukseen rationaalisesta toimijasta. Käytännön arkielämässä huomaamme kuitenkin, että ympärillämme olevien ihmisten taloudellinen päätöksenteko ei aina ole järkevää. Asiaa on viime vuosikymmeninä myös tutkittu.

Professori Lauri Nummenmaa on yksi johtavista tunteita aivokuvantamisen kautta tarkastelevista tutkijoista. Hänen Turun PET-keskuksessa toimiva tutkimusryhmänsä, Human Emotion Systems -laboratorio tutkii kuvantamalla muun muassa sitä, mitä aivoissamme tapahtuu, kun koemme erilaisia tunteita.

Uudessa yleistajuisessa teoksessaan Talous & tunteet Nummenmaa tarjoaa tuoreita näkökulmia siihen, miten tunteet vaikuttavat myös taloudellisiin päätöksiimme ja markkinoiden toimintaan. Teoksessa hän avaa, kuinka pelko, ahneus, ilo ja muut tunteet ohjaavat niin yksilöiden kuin suuryritystenkin ratkaisuja.

– Tunteet eivät ole irrallisia taloudellisesta päätöksenteosta, vaan ne muokkaavat tapaamme hahmottaa riskejä ja mahdollisuuksia. Pelko voi estää riskinottoa esimerkiksi sijoittamisessa tai yrittämiseen ryhtymisessä, kun taas innostus voi johtaa ylikulutukseen, Nummenmaa selittää.

Markkinat reagoivat kollektiivisiin tunteisiin

Yksi kirjan keskeisistä teemoista on ryhmätunteiden rooli markkinakäyttäytymisessä. Kirjassa selitetään, miten tunteet voivat levitä sosiaalisten verkostojen kautta ja vaikuttaa kollektiiviseen käyttäytymiseen markkinoilla.

Osakemarkkinat ovatkin Nummenmaan mukaan hyvä esimerkki siitä, miten tunteet vaikuttavat taloudellisiin valintoihin laajemmassa mittakaavassa. Pörssi heijastelee kollektiivisia tunteita, kuten optimismia ja paniikkia, mikä voi johtaa markkinoiden voimakkaaseen heilahteluun.

– Kun taloudessa menee hyvin, sijoittajat innostuvat ja osakkeiden hinnat nousevat. Vastaavasti talouskriisit aiheuttavat epävarmuutta ja myyntipaniikkia, vaikka todelliset vaikutukset eivät aina olisi niin dramaattisia, Nummenmaa selittää.

Pelko ja riskien välttäminen ovat tutkijan mukaan tärkeissä rooleissa myös esimerkiksi ihmisten suhtautumisessa yrittäjyyteen, jolla voi olla huomattavia kansantaloudellisia seurauksia.

Yksilöiden välillä eroja suhtautumisessa palkintoihin

Myös yksilön persoonallisuus vaikuttaa rahankäyttöön. Toiset ovat luonnostaan riskinottajia, kun taas toiset välttelevät taloudellisia riskejä. Impulsiiviset ihmiset voivat tehdä nopeita ja harkitsemattomia ostopäätöksiä, kun taas suunnitelmalliset henkilöt säästävät ja harkitsevat tarkkaan kulutustaan.

– Emme voi puhua täsmällisistä ”taloudellisista persoonallisuustyypeistä”, mutta tiedämme, että esimerkiksi impulsiivisuus tai kärsivällisyys vaikuttavat merkittävästi ihmisten rahankäyttötapoihin, Nummenmaa sanoo.

Nummenmaan kirjassa tarkastellaan myös dopamiinin ja opioidien kaltaisten välittäjäaineiden roolia taloudellisessa päätöksenteossa. Nämä kemikaalit vaikuttavat motivaatioon ja palkitsemisjärjestelmiin ja tämän myötä siihen, miten ihmiset tavoittelevat taloudellisia palkkioita ja nauttivat niistä. Samat taloudellisten palkkioiden aktivoimat aivoalueet stimuloituvat myös muissa nautinnollisissa toiminnoissa.

Toisaalta ihmisten taloudellista käyttäytymistä erottaa myös se, miten he arvottavat lyhyen ja pitkän aikavälin palkintoja.

– Jos henkilö arvostaa pitkällä tähtäimellä saatavia suurempia palkintoja, hän todennäköisesti säästää ja sijoittaa rahojaan. Toisaalta, jos hän arvostaa enemmän hetkellisiä, välittömiä nautintoja, hän saattaa tehdä taloudellisia päätöksiä lyhytjänteisemmin, Nummenmaa kertoo.

Järkevää taloudellista päätöksentekoa voi tietenkin myös harjoitella ja tunteitaan ymmärtää ja ennakoida. Yhtenä toimivana strategiana Nummenmaa ehdottaa tunnetilojen erottamista päätöksentekoprosesseista:

– Tunteellisissa tilanteissa voi välttää tärkeiden taloudellisten päätösten tekoa ja sen sijaan suunnitella päätöksiä emotionaalisesti neutraaleina aikoina. Tunteiden ja taloudellisen päätöksenteon suhteen ymmärtäminen voi auttaa ihmisiä tekemään tietoisempia ja kestävämpiä valintoja niin henkilökohtaisessa taloudessaan kuin laajemmassakin mittakaavassa, hän tiivistää.