Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkijat osoittivat, että tunteisiin liittyvät keholliset tuntemukset ovat poikkeavat neurologisessa sairaudessa, Parkinsonin taudissa.
Tunteet säätelevät toimintatapojamme, hormonitoimintaamme ja lukuisia elintoimintojamme. Tunteisiin voi liittyä myös voimakkaita fyysisiä reaktioita ja tuntemuksia, kuten sykkeen ja verenpaineen nousu marjastajan tavatessa karhun metsässä tai ensitreffeille lähtevän tuntiessa perhosia vatsassaan. Tunteet myös heijastuvat monien neurologisten ja psykiatristen sairauksien oireissa, ja erityisesti negatiiviset tunteet tyypillisesti lisäävät silminnähden oireita.
Parkinsonin tauti on neurologinen liikehäiriösairaus ja aiheuttaa motorisina oireina liikkeiden hitautta, jäykkyyttä ja vapinaa. Parkinsonin tautiin liittyy kuitenkin myös lukuisia ei-motorisia oireita, kuten masennusta, ahdistusta sekä autonomisen hermoston toiminnan häiriöitä. Autonomisen hermoston toiminnan häiriöitä havaitaan mm. sydämen, verisuonten ja maha–suolikanavan toiminnassa.
Väitöskirjatutkija ja neurologiaan erikoistuva lääkäri LL Kalle Niemi kollegoineen selvittivät tutkimuksessaan suomalaisten Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden perustunteiden (viha, inho, pelko, onnellisuus, suru, yllättyneisyys ja neutraali) aikaansaamia kehollisia tuntemuksia.
Tutkittavia pyydettiin määrittämään oireensa ja eri tunteisiin liittyvät keholliset tuntemukset piirtämällä ne tietokoneen hiirellä ihmistä kuvaavalle sähköiselle kehokartalle.
Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden kuvaukset tunteiden kehollisista kokemuksista poikkesivat verrokeista. Kuva: Kliiniset neurotieteet, Turun yliopisto
Parkinsonin tautia sairastavilla todettiin suhteessa verrokkeihin merkittäviä eroja kaikissa perustunteisiin liittyvissä kehollisissa tuntemuksissa. Erot olivat selvimmät vihan aiheuttamissa tuntemuksissa, jotka terveillä henkilöillä painottuvat rinnan alueelle. Parkinsonin tautia sairastavilla vihaan liittyvä rintatuntemus oli heikentynyt ja vaikutti taudin etenemisen myötä siirtyvän enemmän vatsan alueelle, sopien Parkinsonin aiheuttamiin autonomisen hermoston häiriöihin.
– Viime vuosina on yhä enemmän alettu ymmärtää, että Parkinsonin taudin ei-motoriset ilmenemät vaikuttavat tautia sairastavien elämänlaatuun merkittävästi. Tutkimuksemme tulokset tuovat jälleen uuden ei-motorisen ilmiön esiin, Niemi kertoo.
Tunteisiin liittyvät poikkeavuudet ovat tavallisia psykiatrisissa sairauksissa, mutta tämä tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa tunteiden kehollisten tuntemusten poikkeavuuden neurologisissa sairauksissa. Tulokset saattavat avata uusia näkökulmia neurologisten sairauksien oirekirjoon ja hoitoon.
– Tutkimuksemme tulokset herättävät paljon mielenkiintoisia kysymyksiä tunteiden merkityksestä Parkinsonin taudin oireissa. Käytetyn menetelmän laajentaminen muihin sairausryhmiin tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia neurologian alan tutkimuksessa, tutkimuksen päätutkija, neurologian professori Juho Joutsa kertoo.
Tutkimuksesta kirjoitettu artikkeli Bodily maps of symptoms and emotions in Parkinson’s disease on julkaistu liikehäiriöneurologian arvostetuimmassa Movement Disorders -lehdessä 8.4.2024.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Kalle Niemi
Turun yliopisto
kalle.j.niemi@utu.fi
Professori Juho Joutsa
Turun yliopisto
jtjout@utu.fi
Kuva medialle:
Mediat voivat hyödyntää oheista kuvaa vapaasti aiheeseen liittyvässä uutisoinnissa. Mainitsethan kuvan yhteydessä kuvaajan nimen tai julkaisun.
> Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden kuvaukset tunteiden kehollisista kokemuksista poikkesivat verrokeista. Kuva: Kliiniset neurotieteet, Turun yliopisto
