Parkinsonin tautiin liittyy sen tunnetuimpien liikeoireiden ohella lukuisia ei-motorisia oireita, jotka vaikuttavat sitä sairastavien elämänlaatuun oleellisesti. LL Kalle Niemi tutki väitöskirjassaan oireiden yhteyttä aivojen monoamiinivälittäjäainetoimintaan ja tunteisiin liittyvien kehollisten tuntemusten poikkeavuuksia Parkinsonin taudissa.
Parkinsonin tauti on yleinen liikeoireita aiheuttava keskushermoston rappeumasairaus, jossa kuitenkin tavataan myös paljon liikkeeseen liittymättömiä oireita, kuten mieliala- ja tiedonkäsittelyhäiriöitä. Taudin taustalla on erityisesti syvällä aivoissa sijaitsevan mustatumake–aivojuovioradaston dopamiinia vapauttavien solujen rappeuma, mutta poikkeavuuksia on myös serotoniini- ja noradrenaliinijärjestelmissä.
Liikkeiden hitaus ja lihasjäykkyys liitetään vastapuoleisen aivojuoviopuoliskon dopamiinin puutteeseen. Epäselvempää on kuitenkin, miksi dopamiinilääkkeet auttavat lepovapinaan ja miksi toispuoleinen syväaivostimulaatio lievittää vapinaa myös toisella puolella.
– Myös ei-motorisia oireita on vuosien saatossa tunnistettu yhä enemmän, ja niiden mekanismeista ei ole täyttä varmuutta, väitöskirjaansa puolustava Kalle Niemi kertoo.
Aiemmin dopamiinikuljettajaproteiinikuvantamisen ja oireiden välisen yhteyden tutkimusta rajoittivat rajalliset aineistokoot sekä kuvantamisten epätarkkuus. Turun yliopistolla, Turku Brainlab -ryhmässä tekemässään tutkimuksessa Niemi hyödynsi uutta, näihin ongelmiin vastaavaa esikäsittelymenetelmää tutkiessaan motoristen ja ei-motoristen oireiden vaikeusasteen yhteyttä monoamiinivälittäjäainetoimintaan. Tulokset näyttivät, että samanpuoleisen aivojuoviopuoliskon runsaampi dopamiinitoiminta liittyisi voimakkaampaan lepovapinaan. Masennus taas näyttää liittyvän dopamiini- ja serotoniini-, ahdistuneisuus serotoniini- ja noradrenaliini- ja REM-unihäiriö dopamiinijärjestelmiin.
Lisäksi Niemi selvitti perustunteisiin liittyviä kehollisia tuntemuksia Turun yliopistossa kehitetyllä emBODY-menetelmällä. Parkinson-potilaiden raportoimat tuntemukset perustunteissa erosivat verrokkien vastaavista: etenkin vihaan liittyvät tunteet olivat verrokkeja heikompia rinnan alueella, ja pidempi taudin kesto näytti liittyvän voimakkaampiin vihaan niveltyviin tuntemuksiin vatsan alueella.
– Poikkeavat tunnekokemukset ovat uusi ei-motorinen ilmiö Parkinsonin taudissa. Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, ilmeneekö vastaavia oireita myös muissa neurologisissa sairauksissa, Niemi pohtii.
***
LL Kalle J. Niemi esittää väitöskirjansa ”Monoaminergic Function and Symptoms in Parkinson’s disease” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.4.2025 klo 12.00 (Turun Yliopistollinen Keskussairaala, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisö voi seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Päivi Hartikainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Juho Joutsa (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on neurologia.
Väittelijän yhteystiedot: kajuni@utu.fi
