Uusia työkaluja melanoomapotilaiden lääkehoidon ja munuaissyöpäpotilaiden leikkauksen jälkeisen seurannan räätälöintiin (Väitös: LL Kalle Mattila, 28.1.2022, kliininen syöpätautioppi)
Kalle Mattila selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa melanoomapotilaiden hoitotuloksia ja munuaissyöpäpotilaiden etäpesäkkeitä ennustavia tekijöitä.
Suuri määrä veressä kiertävää kasvain-DNA:ta ennusti melanoomapotilaille taudin nopeaa etenemistä lääkehoidon aikana, osoitti Kalle Mattila väitöstutkimuksessaan. Mitä suurempi kiertävän kasvain-DNA:n määrä oli ennen hoidon aloitusta, sitä lyhyempi oli potilaan elinaika. Kaikkein lyhin elinaika oli niillä tutkimuksen potilailla, joiden kasvain-DNA ei hävinnyt lääkehoidon aikana toistetusti otetuista verinäytteistä.
– Tutkimukseni tulokset vahvistivat aiempia havaintoja siitä, että kiertävä kasvain-DNA on huonon ennusteen merkki melanoomapotilailla etenkin silloin, kun kasvain-DNA ei häviä verinäytteistä hoidon aikana, Mattila toteaa.
Väitöstutkimuksessaan Mattila tutki veressä kiertävää kasvain-DNA:ta 38:lta levinnyttä melanoomaa sairastavalta potilaalta, jotka olivat saaneet solunsalpaajahoitoa ja BRAF-estäjä vemurafenibia Suomen Melanoomaryhmän COBRA-tutkimuksessa. Polymeraasiketjureaktiota (PCR) ja rinnakkaissekvensointia (NGS) käyttäen tutkimusryhmä tunnisti 23:n tutkimuspotilaan melanoomanäytteistä syöpään liittyvän geenimuunnoksen. Muunnos oli 14 potilaalla BRAF-geenin, kahdeksalla potilaalla NRAS-geenin ja yhdellä potilaalla KRAS-geenin mutaatio. Tutkimusryhmä analysoi 19 potilaan verinäytteet droplet digital PCR -menetelmällä ja löysi 15 potilaan verinäytteistä samaa mutaatiota sisältävää kiertävää kasvain-DNA:ta.
Mattila totesi tutkimuksessaan myös, että solunsalpaajien ja vemurafenibin yhdistelmähoito oli haittavaikutuksiltaan siedettävää, mutta tämä yhdistelmä ei ole nykyisiä hoitovaihtoehtoja tehokkaampi, eikä sitä voida suositella melanoomapotilaille hoitotutkimusten ulkopuolella. Sen sijaan tutkimuksessa käytetty solunsalpaajahoito (temotsolomidin, lomustiinin ja vinkristiinin yhdistelmä) voi olla käyttökelpoinen hoitovaihtoehto, jos melanooma on edennyt immuuniaktivaation vapauttajien ja täsmälääkehoitojen aikana, uudet hoidot eivät sovellu potilaalle, eikä kokeellisia hoitoja ole saatavissa.
Väittelijän kehittämä riskiluokitus ennusti hyvin taudin etenemistä munuaissyöpäpotilailla
Jopa kolmasosalla munuaissyöpäpotilaista tauti uusiutuu paikallisen kasvaimen leikkauksen jälkeen. Mattila selvitti tutkimuksessaan 196:n Tyksissä paikallisen kirkassoluisen munuaissyövän vuoksi leikatun potilaan sairauskertomustietojen perusteella tekijöitä, jotka ennustivat etäpesäkkeiden ilmaantumista leikkauksen jälkeen.
– Parhaiten etäpesäkkeiden kehittymistä ennusti matemaattinen malli, jossa käytimme ennustetekijöinä kasvaimen kokoa, syöpäsolujen erilaistumisastetta ja syöpäsolujen tunkeutumista hiusverisuoniin. Osana tutkimusta loimme uuden riskilaskurin ja taulukon, jonka avulla voidaan jakaa potilaat matalan, keskikorkean ja korkean riskin ryhmiin näiden kolmen ennustetekijän perusteella, Mattila kertoo.
Tutkimusryhmän kehittämä uusi riskiluokitus validoitiin 714 HUS:ssa leikatun kirkassoluisen munuaissyöpäpotilaan aineistossa. Kolmen ennustetekijän riskiluokitus ennusti etäpesäkkeiden kehittymistä yhtä hyvin kuin laajasti käytetty viisi ennustetekijää sisältävä Leibovichin riskiluokitus – ja uusi riskiluokitus ennusti jopa Leibovichin riskiluokitusta tarkemmin etäpesäkkeiden ilmaantumista kahden vuoden seurannan jälkeen.
– Riskilaskurin avulla tarkempi seuranta säännöllisin tietokonekuvauksin voidaan kohdentaa keskikorkean ja korkean riskin potilaisiin. Jatkossa tulisi tutkia, pystytäänkö uuden riskiluokituksen avulla valikoimaan ne potilaat, jotka hyötyvät munuaissyöpäleikkauksen jälkeen annettavasta liitännäislääkehoidosta, Mattila sanoo.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana verisuonten ja syöpäsolujen kasvua estävät täsmälääkkeet ja immuuniaktivaation vapauttajat ovat mullistaneet melanooman ja munuaissyövän lääkehoidon, ja näiden lääkehoitojen avulla potilaat elävät entistä pidempään. Syövän hoito pyritään räätälöimään yksilöllisesti potilaan ja syöpäkasvaimen ominaisuuksien mukaan ja uudet ennustetekijät voivat auttaa syöpäpotilaiden lääkehoidon ja seurannan suunnittelussa.
***
LL Kalle Mattila esittää väitöskirjansa ”Novel Prognostic Factors for Advanced Melanoma and Localized Renal Cell Carcinoma” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.1.2022 klo 12.
>> Yleisö voi seurata väitöstä etänä (salasana: 557458)
Vastaväittäjänä toimii dosentti Lars Ny (Sahlgrenska Academy at the University of Gothenburg and Sahlgrenska University Hospital, Ruotsi) ja kustoksena professori Panu Jaakkola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kliininen onkologia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: kalle.mattila@tyks.fi
