Tutkimuksessa kehitettiin uudenlainen tapa tunnistaa sädehoidolle huonosti reagoivat potilaat (Väitös: LL Johannes Routila, 21.10.2022, korva-, nenä- ja kurkkutautioppi)
LL Johannes Routilan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa todettiin kantasolutekijä OCT4:n ilmentymisen olevan yhteydessä pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinoomien sädehoitovasteeseen. Uusien kasvainmerkkiaineiden avulla voitaisiin valikoida pään ja kaulan alueen syöpien tehokas hoito ja välttää hoitoon liittyviä haittavaikutuksia.
Johannes Routilan väitöstutkimuksessa kerättiin kattava potilasaineisto Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2005–2010 hoidetuista pään ja kaulan levyepiteelisyöpäpotilaista. Potilasnäytteistä koostuvan edustavan kudosmikrosirun avulla voitiin osoittaa, että pään ja kaulan alueen levyepiteelisyövän ennusteen määrittäminen ei onnistu luotettavasti nykyisten kudosmerkkiaineiden avulla.
– Kudosmikrosiruaineistojen edustavuutta ei useimmiten varmisteta laisinkaan, joten tutkimuksemme lähestymistapa tarjoaa erityisen onnistuneet lähtökohdat kasvainmerkkiainetutkimukseen, Routila kertoo.
Kantasolutekijä OCT4 yhteydessä huonoon sädeherkkyyteen
Sädehoitoa käytetään leikkaushoidon ohessa useamman kuin joka toisen pään ja kaulan alueen syöpäpotilaan hoidossa joko sellaisenaan tai tehostettuna solunsalpaajilla. Huolimatta hoitomuotojen kehittymisestä pään ja kaulan alueen syövät ovat edelleen huonoennusteisia.
– Pään ja kaulan alueen syövän sädeherkkyyden ennustaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi tehtäväksi eikä sädehoidolle herkistävien solunsalpaajien tarvetta voida nykyisellään ennustaa, Routila muistuttaa.
Tutkimuksessa osoitettiin solulinjakokeiden ja potilasaineiston avulla, että kantasolutekijä OCT4:n avulla voidaan tunnistaa sädehoidolle huonosti reagoiva potilasryhmä. Lisäksi tavanomaisessa käytössä olevan sisplatiini-solunsalpaajan osoitettiin kumoavan kantasolumaisuuteen liittyvä heikko sädehoitovaste.
– OCT4-määrityksen avulla voitaisiin helpottaa valintaa tavanomaisen sädehoidon ja sisplatiinitehostetun sädehoidon välillä, Routila tiivistää.
***
LL Johannes Routila esittää väitöskirjansa ” Molecular biomarkers in head and neck cancer – Evaluation of biomarkers in prognostication and radiotherapy response prediction” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.10.2022 klo 12.
Vastaväittäjänä toimii professori Jan Plzák (Charlesin yliopisto, Tšekki) ja kustoksena professori Heikki Irjala (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on korva-, nenä- ja kurkkutautioppi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
