Toistuva päänsärky heikentää elämänlaatua ja työkykyä, mutta ei aiheuta työkyvyttömyyttä (Väitös: LL Kirsi Malmberg-Ceder, 2.9.2022, neurologia)

Kipu on huomattava kliininen, sosiaalinen ja taloudellinen haaste maailmanlaajuisesti. Euroopan väestöstä noin kolmasosalla on krooninen kiputila ja jopa joka kymmenellä se on laaja-alainen.

Suomen perusterveydenhuollossa lähes puolet työikäisten lääkärissä käynneistä aiheutuu jostakin kiputilasta ja noin puolessa tapauksista kyseessä on tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu. Kipuoireista yleisimpiä ovatkin alaselkäkipu ja päänsärky, ja kipuoireet ovat tavallisempia naisilla.

– Päänsäryn osuus työikäisessä väestössä on 10-15 prosenttia ikäryhmästä riippuen. Kivun kroonistuessa sillä on merkittävä vaikutus yksilön elämään heikentäen toiminta- ja työkykyä, kertoo Turun yliopistossa väittelevä Kirsi Malmberg-Ceder.

Malmberg-Ceder selvitti väitöstutkimuksessaan tavanomaisten kipuoireiden, tuki- ja liikuntaelinperäisen kivun ja päänsäryn sekä psykososiaalisten riskitekijöiden, työkyvyn ja elämälaadun välisiä suhteita työikäisillä naisilla.

Tutkimus on osa PORTAAT-tutkimusta ja tämä alatutkimus kohdistettiin naisiin (n= 732). Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeilla, jotka koskivat muun muassa tuki- ja liikuntaelinperäisen kivun (Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire, ÖMPSQ) ja päänsäryn (Headache Impact Test 6, HIT-6) aiheuttamia haittoja, psykososiaalisia riskitekijöitä, työkykyä ja elämänlaatua.

Tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu ja päänsärky erittäin yleisiä kunta-alalla työskentelevillä naisilla

Kirsi Malmberg-Cederin tutkimuksessa selvisi, että tuki- ja liikuntaelinperäistä kipua kokevilla naisilla psykososiaaliset tekijät ovat yhteydessä koettuun työn imuun, mutta itse kipuoireet eivät. Koska työn imu korreloi positiivisesti työkykyyn, on työterveyshuollossa syytä kiinnittää erityistä huomiota tuki- ja liikuntaelinperäistä kipua kärsivien naisten kohdalla psykososiaalisiin tekijöihin työhyvinvoinnin ja työkyvyn parantamiseksi.

– Tutkimuksemme vahvisti, että HIT-6-päänsärkykysely kuvaa luotettavasti päänsäryn aiheuttamaa haittaa eivätkä psykososiaaliset tekijät vaikuta tulokseen tämänkaltaisessa aineistossa. Toistuva päänsärky ja sen aiheuttama taakka, jota HIT-6 kuvaa, liittyi heikentyneeseen työkykyyn, josta huolimatta työntekijä on työssä, muttei työstä poissaoloon, Malmberg-Ceder sanoo.

Tutkimusaineiston pohjalta oli myös todettavissa, että toistuvasti esiintyvä päänsärky heikensi selvästi sekä terveyteen liittyvää että yleistä elämänlaatua, myös sellaisessa väestönosassa, jossa ahdistuneisuutta ja depressiivisiä oireita oli vähän.

– Tutkimuksemme osoitti, että, tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu ja päänsärky ovat erittäin yleisiä suomalaisilla kunta-alalla työskentelevillä naisilla. Toistuva päänsärky, kuten migreeni tai lihasjännityspäänsärky, heikentää työkykyä ja lisää erityisesti sairaana työskentelyä, mikä taas heikentää työtehoa sekä huonontaa merkittävästi elämänlaatua. Tuki- ja liikuntaelinperäistä kipua kokevilla psykososiaaliset riskitekijät olivat merkityksellisempiä työhyvinvoinnin kannalta kuin kipu sinänsä.

***

LL Kirsi Malmberg-Ceder esittää väitöskirjansa ”Pain in Finnish female municipal employees with special reference to psychosocial and work-related factors and quality of life” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.9.2022 klo 12:00 (Satasairaala, Pori, iso luentosali, N-rakennus).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikko Kallela (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Seppo Soinila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on neurologia.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus 

Väittelijän yhteystiedot: kirmal@utu.fi