Turun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa osoitettiin, että influenssa on hyvin yleinen imeväisikäisillä. Pikkulasten, varsinkin imeväisten, riski joutua influenssan vuoksi sairaalahoitoon on suuri ja verrattavissa vanhusväestöön.
Influenssa A - ja B-virukset kiertävät väestössä aiheuttaen vuosittaisia epidemioita. Joka vuosi influenssaan sairastuu merkittävä osa lapsiväestöstä, ja lapset ovat influenssan merkittävimpiä tartuttajia yhteiskunnassa.
Vaikka suurin osa sairastaa influenssaa kotona, influenssa aiheuttaa sairaalahoidon tarvetta myös perusterveille lapsille, varsinkin imeväisille. LL Janna-Maija
Mattilan väitöstutkimuksessa osoitettiin, että vuosittainen sairaalaan joutumisen riski oli suurin alle 6 kuukauden ikäisten ikäryhmässä (259 / 100 000 lasta).
Väitöskirjassa tarkasteltiin lisäksi vuosien 1993–2018 aikana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa influenssan vuoksi hoidettuja lapsia ja todettiin, että sairaalahoitoon joutuminen ei ole vähentynyt 25 vuoden seuranta-aikana. Alle kaksivuotiaiden sairaalaan joutuneiden lasten suhteellinen osuus kuitenkin lähes puolittui, kun taas 6–15-vuotiaiden lasten osuus lähes kolminkertaistui. Samalla ajanjaksolla sairaalahoidon keskimääräinen kesto lyheni kahdesta vuorokaudesta yhteen vuorokauteen.
– Kehittynyt pikadiagnostiikka ja nopeasti aloitettu oseltamiviirihoidn yleistyminen selittävät osin pienten lasten sairaalaan joutumisen vähenemistä. Sen sijaan on vaikempi löytää syitä sille, miksi yhä useampi kouluikäinen joutuu influenssan vuoksi sairaalaan, kertoo Mattila.
Influenssa A -virus pystyy muuntumaan nopeammin kuin B-virus ja aiheuttamaan myös pandemioita. Influenssa A aiheuttaa noin 75 % ja influenssa B noin 25 % influenssataudeista. Aiemmin on ollut niukasti tietoa influenssa A:n ja B:n taudinkuvien eroista, mutta väitöstutkimus osoitti, että sekä sairaalassa että avohoidossa influenssa A ja B aiheuttavat lapsilla yhtä vaikeaa tautia ja samanlaisia komplikaatioita.
Influenssarokotukset vähentävät tehokkaasti tautitaakkaa
Väitöstutkimukseen kuului prospektiivinen, terveitä imeväisiä käsittelevä osatutkimus, jossa lapsia seurattiin heidän ensimmäisen elinvuotensa ajan.
Ensimmäisen influenssakauden aikana imeväisistä 13,5 % sairastui influenssaan. Heillä influenssan oireet kestivät keskimäärin 8 vuorokautta, ja korvatulehduksen sai influenssan komplikaationa 46 % lapsista.
Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että influenssaviruslääke oseltamiviiri oli tehokas myös imeväisikäisillä, ja se lyhensi varsinkin influenssa A -viruksen aiheuttaman taudin kestoa ja oireiden voimakkuutta sairastuneilla.
Influenssarokotteet ovat tärkein ja tehokkain keino suojautua influenssalta. Suomessa ilmaisia influenssarokotuksia tarjotaan kaikille yli 6 kuukauden mutta alle 7 vuoden ikäisille lapsille ja lisäksi vanhemmille lapsille, joilla on influenssalle altistava perussairaus, kuten astma. Rokote on ilmainen myös raskaana oleville, ja loppuraskaudessa otettu rokote suojaa imeväistä ensimmäisten elinkuukausien ajan. Yli kaksivuotiaille on tarjolla pistosmuotoisen rokotteen lisäksi nenäsumuterokote, mutta alle 6 kuukauden ikäiset vauvat eivät vielä ikänsä puolesta voi saada influenssarokotetta.
– Influenssan aiheuttamaa tautitaakkaa yhteiskunnassa voidaan vähentää varhaisella influenssan diagnosoinnilla ja oseltamiviirin käytöllä kaikenikäisille – myös alle kuuden kuukauden ikäisille, jotka jäävät influenssarokotussuositusten ulkopuolelle, sanoo Mattila.
***
LL Janna-Maija Mattila esittää väitöskirjansa ”INFLUENZA IN CHILDREN” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.11.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii emeritus professori Harri Saxén (Helsingin yliopisto ja HUS) ja kustoksena professori Terho Heikkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Väittelijän yhteystiedot: jmppar@utu.fi
