LL Marcus Sucksdorffin väitöstutkimuksen perusteella PET-kuvantamista voidaan hyödyntää sekä MS-taudin hoitovasteen arvioimisessa että etenemisen ennustamisessa. Menetelmää voitaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa käyttää myös etenevään MS-tautiin kohdennettavan lääkekehityksen biomarkkerina.
Multippeliskleroosi eli MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten tulehduksellinen, keskushermostoa rappeuttava autoimmuunisairaus. Siinä tulehdusreaktio aiheuttaa hermosoluja ympäröivän
myeliinivaipan tuhoutumista sekä itse hermosolujen viejähaarakkeiden, aksonien, vaurioitumista. Tämän tautiprosessin seurauksena hermoimpulssien kulku hidastuu tai estyy kokonaan aiheuttaen vakavia neurologisia oireita. Suomessa on noin 13 000 MS-tautia sairastavaa henkilöä.
Suurin osa MS-tautitapauksista alkaa aaltomaisella taudinkuvalla, jossa esiintyvien pahenemisvaiheiden vakavuutta ja esiintymistiheyttä voidaan tehokkaasti vähentää nykyisillä MS-taudin lääkityksillä. Suurella osalla potilaista tauti kuitenkin etenee vuosien saatossa, jolloin toimintakykyä heikentäviä oireita kertyy yhä enenevästi pahenemisvaiheista riippumatta.
– Tähän etenevän eli progressiivisen MS-taudin muotoon ei toistaiseksi ole käytettävissä lääkitystä, joka estäisi tehokkaasti sairauden etenemistä. Keskimääräisen sairastumisiän ollessa 20-40 vuotta MS-tauti onkin yksi yleisimmistä työikäisen väestön työkyvyttömyyttä ja toimintakyvyn alenemaa aiheuttavista neurologisista sairauksista Suomessa, tautia väitöskirjassaan tutkinut Marcus Sucksdorff kertoo.
PET-kuvantamisesta apua MS-potilaiden lääkevasteen arvioimiseen ja taudinkuvan mahdollisen etenemisen ennustamiseen
MS-tauti on luonteeltaan monimuotoinen sairaus, eikä nykyisillä käytössä olevilla taudinkuvan seurantamenetelmillä pystytä luotettavasti arvioimaan taudin mahdollista etenemistä tulevaisuudessa.
Magneettikuvantaminen eli MRI on kulmakivi MS-taudin diagnosoimisessa ja taudin aktiivisuuden arvioimisessa, ja tällä kuvantamismenetelmällä pystytään havaitsemaan MS-taudille tyypillisiä keskushermoston tulehduspesäkemuutoksia. Neuropatologisissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu MRI:ssä normaalilta näyttävissä aivorakenteissa paikallisten tulehduspesäkkeiden ulkopuolella hajanaista ja laaja-alaista tulehdusta. Tämän kytevän keskushermostotulehduksen eli inflammaation tunnusmerkki on mikrogliasolujen aktivoituminen. Mikrogliasolujen aktiivisuuden on osoitettu olevan hermoston kroonista rappeutumista edistävä tekijä monissa keskushermoston rappeumasairauksissa, mukaan lukien MS-taudissa.
– Mikrogliasolujen aktiivisuutta voidaan mitata PET-kuvantamismenetelmän avulla, jossa pienellä määrällä radioaktiivisesti leimattua merkkiainetta pystytään mittaamaan kuvattavan kohdekudoksen aineenvaihduntaa ja toimintaa reaaliaikaisesti. Tähän mennessä on kuitenkin kertynyt varsin vähänlaisesti tutkimustietoa siitä, miten MS-taudin kulkuun vaikuttavat lääkitykset muuttavat aivojen mikrogliasolujen aktiviteettia. Lisäksi aikaisempaa tutkimustietoa ei ole olemassa siitä, miten aivojen mikrogliasolujen aktiviteetin aste korreloi tulevaisuuden taudinkuvan mahdolliseen etenemiseen, toteaa Sucksdorff.
Sucksdorff selvitti neurologian alan väitöstutkimuksessaan mikroglia-aktivaation roolia PET-kuvantamisen avulla. Väitöskirjan keskeisenä tavoitteena oli arvioida PET-kuvantamismenetelmää käyttäen miten MS-taudin kulkuun vaikuttavat lääkitykset (fingolimodi ja natalitsumabi) muuttavat aivojen mikrogliasolujen aktiviteettia ja miten mikrogliasolujen aktiviteetti korreloi taudin etenemiseen tulevaisuudessa.
Sucksdorff havaitsi tutkimuksessaan, että MS-taudin kulkuun vaikuttavat lääkkeet vähensivät mikrogliaalista aktiviteettia etenemisen kannalta kriittisillä aivoalueilla 6–12 kuukauden seuranta-aikana.
– Olettamuksena on, että mikroglia-aktiivisuutta muokkaava tai vaimentava lääkitys hidastaa MS-tautiin liittyvää hermosolutuhoa ja taudin etenemistä. Väitöstutkimus osoittaa, että PET-kuvantaminen on lupaava menetelmä tunnistamaan keskushermoston hajanainen ja laaja-alainen tulehdustila sekä arvioimaan taudin kulkuun vaikuttavien lääkitysten hoitovastetta, Sucksdorff toteaa.
Sucksdorff havaitsi lisäksi tutkimuksessaan, että mikrogliasolujen suurempi aktiivisuus aivojen tulehduspesäkkeitä ympäröivillä alueilla ennusti MS-taudin myöhempää etenemistä pahenemisvaiheista riippumatta yli 4 vuoden seurantajakson aikana. Tulokset selvisivät laajasta 69 MS-potilaan ja 18 terveen verrokin aineistosta.
– Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa osoitetaan aivojen aktivoituneiden mikrogliasolujen ennustavan MS-taudin myöhempää etenemistä, mikä osoittaa kyseisen prosessin haitallisuuden. Aktivoituneiden mikrogliasolujen tutkimisen PET-kuvantamisella odotetaan tulevaisuudessa tuovan merkittävää hyötyä MS-taudin synnyn ja kehityksen ymmärtämisessä. Menetelmää voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa käyttää myös etenevään MS-tautiin kohdennettavan lääkekehityksen biomarkkerina, toteaa Sucksdorff.
***
LL Marcus Sucksdorff esittää väitöskirjansa ”Smouldering inflammation in multiple sclerosis – A PET imaging study on prediction of disease progression and effects of treatment” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.01.2024 klo 12.00 (Tyks T-sairaala, Johan Haartman -auditorio, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Pentti Tienari (Helsingin yliopisto) ja kustoksena Laura Airas (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on neurologia.
Väittelijän yhteystiedot: marsuc@utu.fi
