Huonosti nukkuvat vanhemmat kokevat lapsellaan enemmän univaikeuksia kuin hyvin nukkuvat vanhemmat, osoittaa Turun yliopiston väitöskirjatutkija Hanni Rönnlundin väitös. Lisäksi lapsen aamuvirkkuus suojaa vanhemman unenlaatua vuoden seurannassa. Vanhemman oma huono uni ei ennustanut lapsen univaikeuksia.
Perjantaina 1.9.2023 väittelevä lääketieteen lisensiaatti ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija Hanni Rönnlund perehtyi väitöskirjatutkimuksessaan lapsen unen laatuun ja vanhempien arviointiin siitä.
Tutkimuksessa tutkittiin päiväkoti- ja esikouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa unta. Vanhemmat arvioivat kyselylomakkein omaa ja lapsensa unta, minkä lisäksi lapsen unta rekisteröitiin viikon ajan aktigrafi-nimisellä laitteella, joka on unen tutkimiseen kehitetty aktiivisuusmittari. Mukana oli sekä biologisissa perheissään asuvia suomalaislapsia että ulkomailta Suomeen adoptioituja lapsia perheineen.
Vanhemman oma uni vaikuttaa arviontiin
Huonosti nukkuvat vanhemmat arvioivat lapsellaan enemmän univaikeuksia kuin hyvin nukkuvat vanhemmat. Näitä eroja ei tullut esiin lasten unen aktigrafimittauksessa. Erot huonosti ja hyvin nukkuvien vanhempien arvioissa lapsensa unen suhteen sopivat aiemmin muissa tutkimuksissa tehtyihin löydöksiin.
– Aiemmin on mm. todettu, että unettomat ihmiset arvioivat oman unensa todellista lyhyemmäksi, Rönnlund kertoo.
Väitöskirjan tutkimusmenetelmien vuoksi syy-yhteyksiä ei tässä tutkimuksessa voitu tutkia.
– Vanhemman arvio lapsensa unesta on kuitenkin yleensä luotettava. Väitöskirjan tulokset muistuttavat ammattilaisia ottamaan myös vanhemman unenlaadun huomioon lapsen univaikeuksia hoidettaessa, Rönnlund jatkaa.
Lisäksi tutkimustulos muistuttaa vanhempia siitä, että vaikka lapsen univaikeudet eivät aina ole parannettavissa, voi niiden aiheuttamaan kuormitukseen vaikuttaa huolehtimalla omasta riittävästä unesta ja levosta. Jos mahdollista, kannattaa öiden vetovastuuta vuorotella vanhempien kesken tai selvittää onko muita tukiverkkoja, jotka voisivat joko yökyläilyn tai päiväsaikaisen lapsenhoidon myötä vähentää vanhemman kuormitusta.
Toisena väitöskirjan tutkimustuloksena todettiin, että vanhemman huono uni ei huononna lapsen unta vuoden seurannassa.
– Tutkimustulos oli yllättävä, koska monen niistä vanhemmuuden piirteistä, joihin tutkimusten mukaan huonouninen vanhempi turvautuu, on aiemmin näytetty olevan yhteydessä lapsen huonoon uneen, Rönnlund kommentoi.
Tutkimuksen seuranta-aika oli vuoden, joten on mahdollista, että nämä vaikutukset lapsen uneen tulevat esille vasta pidemmän seurannan myötä.
Lapsen aamuvirkkuus paransi vanhemman unta
Väitöskirjan kolmas löydös oli, että aamuvirkkujen lasten vanhemmat nukkuvat iltavirkkujen lasten vanhempia paremmin vuoden seurannassa. Aiemmissa tutkimuksissa on nähty, kuinka iltavirkkujen lapsien ja heidän vanhempiensa välillä syntyy aamuvirkkuja enemmän ristiriitoja nukkumaanmenoaikaan. Iltavirkkujen lasten voi olla vaikeampi mennä nukkumaan järkevään aikaan, jolloin nukahtaminen viivästyy. Tällöin vanhemman nukkumaanmenokin voi viivästyä, kun hän jää vielä valvomaan lapsensa nukahdettua.
Iltavirkkuutta voi säädellä ja illan nukkumaanmenoa helpottaa mm. aamuisella kirkkaanvalon saannilla, välttämällä erilaisista näytöistä tulevaa sinistä valoa ennen nukkumaanmenoa ja pitämällä makuuhuone pimeänä, toki tarvittaessa sallien yövalon.
– Sekä iltavirkkujen lasten että aikuisten olisi hyvä tavoitella mahdollisimman muuttumattomia nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja sekä arkena että vapaalla. Näin nukkumaanmeno ei hankaloidu arkeen palatessa, Rönnlund suosittelee.
Tutkimuksen ensimmäiseen osaan osallistuivat vain biologisissa perheissään elävät lapset. Kahteen muuhun osaan osallistuivat heidän lisäksi myös ulkomailta adoptoidut lapset perheineen. Adoptiolasten ja ei-adoptoitujen välillä ei juuri todettu eroja tutkituissa osa-alueissa.
***
LL Hanni Rönnlund esittää väitöskirjansa ”Sleep of pre-school children and their parents - a FinAdo substudy” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.9.2023 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Lahesmaa-sali, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Outi Saarenpää-Heikkilä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Terho Heikkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Väittelijän yhteystiedot: hanni.m.ronnlund@utu.fi
