Interventiotutkimuksen iltapäivässä esiteltiin tuoreita tutkimustuloksia Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kehittämistä ohjelmista
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus järjesti tiistaina 25.3. Interventiotutkimuksen iltapäivän, jossa kuultiin tuoreista tutkimustuloksista, jotka liittyvät lapsille ja perheille kehitettyihin interventio-ohjelmiin. Tutkimuskeskus on 15 vuoden ajan kehittänyt riskiryhmille kohdennettuja matalan kynnyksen digiavusteisia hoito-ohjelmia ja tutkinut niiden vaikuttavuutta sekä käyttöönottoa.
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtaja, professori Andre Sourander avasi Interventiotutkimuksen iltapäivän lainaamalla yhdysvaltalaisen taloustieteilijää, Nobel-voittaja James Heckmania toteamalla, että lapsiin kohdistuvien ennaltaehkäisevien interventioiden toteuttaminen on inhimillisen kärsimyksen vähentämisen lisäksi yksi merkittävimmistä keinoista vaikuttaa erilaisiin sosiaalisiin ja terveydellisiin menoihin yhteiskunnassa.
Omassa esityksessään Sourander puhui Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry -lehden pääkirjoituksena julkaistusta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjaavan Huolet hallintaan -intervention vaikuttavuutta väestöpohjaisen seulontamenetelmän avulla kouluikäisillä lapsilla. Huolet hallintaan on Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kehittämä interventio, joka on tarkoitettu kouluikäisten lasten ahdistuneisuuden hoitoon.
– Laadimme tutkimukseen uudenlaisen tavan seuloa lasten ahdistuneisuutta ja tutkimuksessa havaittiin, että 80 prosenttia kaikista toiseen vaiheeseen seulotuista lapsista sai virallisen diagnoosin ahdistuneisuushäiriöstä, Sourander kertoi seminaarissa.
Tutkimuksessa selvisi, että Huolet hallintaan -ohjelman suoritettuaan lasten yleisen ahdistuneisuushäiriön, sosiaalisen ahdistuksen ja eroahdistuksen oireet vähenivät.
Kehitteillä digiavusteinen interventio raskausajan masennukseen
Yliopisto-opettaja, tutkija Tiia Ståhlberg puhui seminaarissa Yhdessä vahvaksi -tutkimuksesta, jossa seulotaan raskausajan masennusta äitiysneuvolassa ja kehitetään digiavusteista raskaudenaikaisen masennuksen hoitoa sekä tutkitaan hoidon vaikuttavuutta.
– Arviolta 10-15 prosenttia kaikista odottajista kokee masennusoireita, mutta vain osa saa hoitoa. Hoitamattomana raskausajan masennus aiheuttaa riskejä sekä äidille että lapselle, Ståhlberg sanoi.
Ståhlbergin mukaan raskausajan masennuksen hoitoon pääsyyn liittyy ongelmia, kuten oireiden tunnistamisen vaikeus, stigma, kustannukset ja palveluiden epätasainen jakautuminen eri alueille. Digitalisoituna hoidon saatavuus paranee.
Yhdessä vahvaksi -tutkimus on maailman laajin satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (RCT), jossa raskaana olevat äidit on seulottu väestöstä. Tällä hetkellä tutkimuksessa on seulottu yli 15 000 odottajan masennusoireita. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan rekistereistä saatavia terveystietoja sekä biologisia tekijöitä, jotka mahdollisesti liittyvät masennusoireiluun ja hoito-ohjelman tehoon.
Voimaperheissä seulottu yli 125 000 lapsen käytösongelmia
Erikoistutkija Minja Westerlund luennoi seminaarissa neuvolaikäisten lasten käytösongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja digitaaliseen, ennaltaehkäisevään hoitoon kehitetystä Voimaperheet-toimintamallista.
Varhainen puuttuminen lapsuuden käytösongelmiin on Westerlundin mukaan tärkeää, sillä ne ovat yhteydessä muun muassa psykiatrisiin häiriöihin, rikollisuuteen, päihdeongelmiin, terveysongelmiin, koulupudokkuuteen, ennenaikaiseen kuolemaan, itsemurhiin ja huonoon elämänhallintaan myöhemmällä iällä.
Westerlundin esitys käsitteli Voimaperheiden implementaatiotutkimusta, jossa tarkastellaan ohjelman tehoa ja vaikuttavuutta sen ollessa käytössä eri alueilla. Voimaperheet on tällä hetkellä käytössä 13 hyvinvointialueella Suomessa ja tutkimuksessa on kymmenen vuoden aikana seulottu yli 125 000 suomalaislapsen käytösongelmia lastenneuvolassa.
– Implementaatiotutkimukset antavat samanlaisia tuloksia kuin aiempi RCT-tutkimus, eli jalkautettunakin ohjelma on tehokas. Valtaosalla ohjelmaan osallistuneissa perheissä lapsen käytösongelmat paranivat. Tutkimuksessa selvisi, että suurin selittävä tekijä huonoille hoitotuloksille oli lapsen vaikeuksien vakavuusaste ja kesto. Eli mitä vakavammiksi vanhemmat olivat arvioineet lapsen ongelmat ja mitä kauemmin ne olivat kestäneet, sitä todennäköisemmin hoitotulos ei ollut hyvä, Westerlund kertoi seminaarissa.
Seminaarissa kuultiin lisäksi puheenvuorot erikoistutkija Kaisa Mishinalta ja projektikoordinaattori Päivi Lindbergiltä sekä koulutusasiantuntija Nina Simolalta. Lindbergin ja Simolan esitys käsitteli 15 vuotta Suomessa käytössä ollutta Ihmeelliset vuodet -ohjelmaa. Mishinan esityksessä kuultiin Voimaperheet-toimintamalliin kuuluvasta täysin digitaalisesta Ole läsnä lapsellesi -ohjelmasta.
