Vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustettavuus on suojaava tekijä lapsen varhaiselle kehitykselle, ilmenee psykologian maisteri Eeva Holmbergin Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkija havaitsi, että mikäli äidin tuottamat kuulo-, näkö-, ja kosketusärsykkeet vuorovaikutuksessa vauvan kanssa olivat ennustettavia, se oli yhteydessä lapsen parempiin itsesäätelytaitoihin varhaislapsuudessa.
Eeva Holmbergin väitöstutkimus on osa Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohortin Lapsen kehitys ja vanhemmuus -osatutkimusta, jossa seurattiin äiti–lapsi-pareja raskausajalta lapsen viiden vuoden ikään saakka.
– Äidin aistiärsykkeiden ennustettavuus vuorovaikutuksessa vauvan kanssa on yhteydessä lapsen parempiin itsesäätelytaitoihin viiden vuoden iässä. Tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan vanhemman aistiärsykkeiden ennustettavuus voi olla merkittävä tekijä lapsen varhaiselle kehitykselle, Holmberg sanoo.
Sitä, miten ennustamattomuus on yhteydessä lapsen kehitykseen, Holmberg tutki lasten ollessa viisivuotiaita. Tuolloin Holmberg tutki lapsen itsesäätelytaitoja eli sitä, miten lapsi pystyy säätelemään omaa käyttäytymistään, tunteitaan ja ajatteluaan.
Holmberg osoitti tutkimuksessaan myös, miten äidin raskausaikana tai synnytyksen jälkeen kokemat ahdistusoireet ja itsesäätelytaidot liittyvät ennustamattomuuteen.
– Tulokset osoittavat, että korkeat ahdistusoireet yhdessä heikon itsesäätelykyvyn kanssa näyttävät olevan riskitekijä korkeammalle aistiärsykkeiden ennustamattomuudelle, Holmberg sanoo.
Luonnontieteistä lainattu käsite avaa mahdollisuuksia tutkia ennustamattomuuden vaikutuksia
Eeva Holmberg hyödynsi psykologian alan väitöstutkimuksessaan luonnontieteissä aiemmin käytettyä entropian käsitettä. Holmberg hyödynsi käsitettä ensimmäistä kertaa suomalaisessa aineistossa arvioidessaan vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymistä.
– Luonnontieteissä käsite tarkoittaa epäjärjestystä. Minä käytin sitä kuvaamaan aistiärsykkeiden ennustamattomuutta äidin hoivakäyttäytymisessä, Holmberg kertoo.
Aiemmin entropiaa mittaavaa tutkimusmenetelmää on hyödynnetty koko maailmassa vasta muutamassa tutkimuksessa koskien vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymistä. Holmbergin tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmat tutkimukset ja antaa näin osviittaa menetelmän toimivuudesta.
– Meillä ei ole aiemmin ollut juuri vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustamattomuuteen suunnattua arviointimenetelmää, Holmberg kertoo.
Hän kuitenkin korostaa, että uutta menetelmää on tutkittava lisää. On tärkeää tutkia sitä, mitkä tekijät lisäävät ennustettavuutta vuorovaikutuskäyttäytymisessä, jotta ennustettavuutta tukemalla voidaan tukea lapsen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Silti jo nyt voidaan sanoa tulosten tukevan aiempaa näkemystä siitä, että äidin mielenterveyden tukeminen jo raskausajalta alkaen on erityisen tärkeää.
Ennustettavuutta tutkittiin videoiduilla leikkihetkillä
Tutkimuksen aikana Holmberg seurasi samoja äiti–lapsi-pareja viiden vuoden ajan.
– Kuvasimme äidin ja lapsen yhteistä leikkihetkeä lapsen ollessa 8 kuukauden ikäinen ja uudelleen hänen ollessa 2,5 vuoden ikäinen. Laskimme 10-minuuttisen leikkihetken aikana äidin tuottamat kuulo-, näkö- ja kosketusärsykkeet eli kun äiti puhui lapselle, kun äiti näytti lapselle lelua ja kun äiti joko koski lasta tai piti häntä sylissään, Holmberg kuvaa tutkimustilannetta.
Ennustettavuutta arvioitiin sen mukaan, miten johdonmukaisesti äiti siirtyi kuulo-, näkö-, ja kosketusärsykkeiden välillä.
– Jos äiti toisti samaa rytmiä koko leikkihetken ajan, kyseessä oli hyvin ennustettava toiminta. Jos toiminnasta ei löytynyt tiettyä toimintamallia, käyttäytyminen oli ennustamatonta, Holmberg kuvaa.
***
PsM Eeva Holmberg esittää väitöskirjansa “Unpredictability of maternal sensory signals: entropy as a novel metric of caregiving behavior” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.6.2023 klo 12 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta osoitteessa https://echo360.org.uk/section/58feeb2a-bfd5-4a2c-8218-dd77ff1709c7/public.
Vastaväittäjänä toimii professori Marian Bakermans-Kranenburg (University Institute of Psychological, Social and Life Sciences, Portugali) ja kustoksena professori Riikka Korja (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia
Väittelijän yhteystiedot: 0442735903 ehholm@utu.fi
