Tuore väitöstutkimus selvittää, miten vakavat reiden lihas–jännevammat syntyvät ja miten niiden diagnostiikkaa sekä hoitoa voidaan parantaa.
Reiden lihas-jännevammat ovat urheilijoilla yleisiä ja voivat johtaa pitkiin poissaoloihin kilpakentiltä. LL Aleksi Jokelan Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus selvittää näiden vammojen syntymekanismeja ammattijalkapalloilijoilla, kehittää uuden diagnostiikkamenetelmän ja tutkii kirurgisen hoidon tuloksia vakavissa hamstring-jännerepeämissä.
– Vakavat lihas–jännevammat voivat merkittävästi haitata urheilijan uraa. Tutkimukseni tavoitteena oli lisätä ymmärrystä vammojen synnystä sekä parantaa niiden diagnostiikkaa ja hoitoa, jotta urheilijat voisivat ennaltaehkäistä vammoja sekä palata turvallisesti ja nopeammin pelikuntoon, Jokela kertoo.
Nopeat jarruttavat liikkeet suurin riskitekijä
Tutkimuksessa havaittiin, että hamstring-lihasten vakavat vammat syntyvät erityisesti nopeiden jarruttavien (eksentristen) liikkeiden, kuten sprinttaamisen ja venytyksen sekä niiden yhdistelmän, aikana. Rectus femoris -lihaksen vammat tapahtuivat useimmiten potkuliikkeessä ilman kontaktia ja johtivat usein täydellisiin jänteen repeämiin. Adductor longus -lihaksen vakavat vammat syntyivät puolestaan tyypillisesti suljetun kineettisen ketjun liikkeissä, kuten palloon kurottamisen yhteydessä.
– Näiden vammojen syntymekanismien tarkempi ymmärtäminen auttaa kehittämään ennaltaehkäiseviä harjoitusmenetelmiä ja parantamaan hoitokäytäntöjä, Jokela toteaa.
Uusi magneettikuvausmenetelmä parantaa diagnostiikkaa
Urheilijoilla ja aktiiviliikkujilla esiintyvän proksimaalisen hamstring-tendinopatian, eli takareiden yläosassa esiintyvän jännevaivan, diagnostiikka on perinteisesti ollut haastavaa, sillä kaikki vammat eivät näy luotettavasti tavallisissa magneettikuvissa. Tutkimuksessa kehitettiin uusi kuvausasento, jossa lonkka on koukistettuna. Tämä asento paljasti vakavampia vammoja tavalliseen kuvausasentoon verrattuna ja mahdollisti aiempaa luotettavamman diagnoosin.
– Perinteinen kuvaustapa näyttäisi luokittelevan vauriot liian lieviksi, mikä johtaa alidiagnostiikkaan ja voi viivästyttää asianmukaisen hoidon aloittamista ja urheiluun palaamista, Jokela kertoo.
Varhainen kirurginen hoito tuottaa parempia tuloksia
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kirurgisen hoidon merkitystä vakavissa hamstring-jännerepeämissä. Tulokset osoittivat, että varhain tehty leikkaus johti parempiin lopputuloksiin myöhäisvaiheen leikkaukseen verrattuna, erityisesti urheiluun paluun, voimatasojen palauttamisen, potilastyytyväisyyden ja komplikaatioiden määrän osalta.
– Valtaosa vammoista ei vaadi kirurgista hoitoa, mutta vakavissa repeämissä leikkaus voi olla urheilijalle paras vaihtoehto nopean ja onnistuneen kuntoutumisen kannalta, Jokela kertoo.
Tutkimuksen tulokset hyödyttävät niin lääkäreitä, fysioterapeutteja kuin valmentajia, ja ne voivat auttaa kehittämään uusia tapoja ennaltaehkäistä ja hoitaa urheilijoiden lihas–jännevammoja.
***
LL Aleksi Jokela esittää väitöskirjansa ”Thigh muscle-tendon injuries in athletes: From the analysis of injury mechanisms to a novel diagnostic technique and surgical treatment” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.4.2025 klo 12.00 (Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, 20520 Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Thor Einar Andersen (Oslo Sports Trauma Research Center, Norwegian School of Sport Sciences) ja kustoksena professori Keijo Mäkelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on ortopedia ja traumatologia.
Väittelijän yhteystiedot: aleksi.m.jokela@utu.fi