FM Mirva Pääkkönen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kivikaudella ja varhaismetallikauden alussa eläneiden ihmisten ruoan hankintatapoja Suomessa ja Pohjois-Norjassa. Arkeologinen tutkimus osoittaa, että metsästys, kalastus ja keräily säilyttivät merkityksensä pitkään senkin jälkeen, kun karjatalous oli saapunut pohjoisille alueille.
Kun poltetusta savesta tehdyssä astiassa valmistetaan ruokaa, astian seinämän huokoiseen materiaaliin imeytyy ruoasta rasvahappoja. Tutkimalla arkeologisilta kaivauksilta löytyneiden saviastian palasten seinämiin imeytyneitä rasvahappoja pystytään selvittämään, mitä ruoka-aineita esihistoriallisella ajalla eläneet ihmiset käyttivät.
FM Mirva Pääkkönen tarkasteli arkeologian alan väitöstutkimuksessaan kivikauden ja varhaismetallikauden alussa eläneiden ihmisten ruoan hankintatapoja. Hän havaitsi, että esihistorialliset metsästäjä-keräilijäyhteisöt Suomessa ja Pohjois-Norjassa hyödynsivät ympäristöään monipuolisesti.
– Vaikuttaa kuitenkin siltä, pelkästään ympäristötekijät eivät selitä sitä, mitä ruoka-aineita esihistorialliset ihmiset suosivat. Esimerkiksi Pohjois-Norjassa varhaismetallikaudella eläneet ihmisryhmät valitsivat käyttämänsä ruoka-aineet todennäköisesti kulttuurisin perustein, kertoo Pääkkönen.
Ne ryhmät, joilla oli kulttuurisia yhteyksiä Etelä-Skandinaviassa eläneisiin maataloutta harjoittaneisiin yhteisöihin, panostivat karjatalouteen. Ryhmät, joilla ei tällaisia kulttuurisia kontakteja ollut, taas jatkoivat perinteistä metsästystä ja keräilyä.
– Kaikki Pohjois-Norjan rannikolla eläneet yhteisöt olisivat voineet hankkia ravintonsa kalastamalla tai saalistamalla merinisäkkäitä. Varhainen maatalous oli taloudellisesti riskialtista ja siksi on mielenkiintoista, että siihen kuitenkin rohkeasti ryhdyttiin, Pääkkönen toteaa.
Metsästys, kalastus ja keräily pitivät pitkään pintansa pohjoisessa
Suomessa jako metsästäjä-keräilijöiden ja karjataloutta harjoittavien yhteisöjen välillä ei ole yhtä selkeä kuin Norjassa. Suomessa karjataloutta harjoitettiin aluksi hyvin pienimuotoisesti yhteisöjen hyödyntäessä pääasiassa luonnonantimia.
– On todennäköistä, että karjanhoito omaksuttiin Suomessa hitaasti. Vaikuttaakin siltä, että varhainen karjatalous välillä katosi Suomesta ja yleistyi maassamme uudelleen vasta myöhemmin, pohtii Pääkkönen.
Väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä esihistoriallisen ajan ruoan hankintatavoista. Tutkimus osoittaa, että metsästys, kalastus ja keräily säilyttivät pohjoisessa merkityksensä pitkään senkin jälkeen, kun karjatalous oli saapunut pohjoisille alueille.
***
FM Mirva Pääkkönen esittää väitöskirjansa Changes in prehistoric food cultures in Finland and North Norway: Examining the absorbed organic residues found in archaeological pottery julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.11.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2, Assistentinkatu 7, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.
Vastaväittäjänä toimii professori Kerstin Lidén (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Georg Haggrén (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on arkeologia.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9372-7
Väittelijän kuva (kuva: Anne-Mari Liira)
