Asiasana: historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelma (Juno)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uusi tutkimus valottaa ensimmäistä kertaa kulttuurihistoriallista kuvaa 1930–1950-lukujen suomalaisen vasemmistoälymystön identiteetistä (Väitös: FL Hannele Koivisto, 15.11.2024, kulttuurihistoria)

Millaisia olivat helsinkiläisen, vasemmistoälymystöksi itsensä nimenneen ryhmän identiteettiprosessit 1930–1950-lukujen Suomessa? Heidän aatteellinen ehdottomuutensa ja ihanteellisuutensa veivät heitä vaikeuksiin niin viranomaisten kuin työväenliikkeen kanssa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Feminiinisen henkisyyden suhde feminismiin on ristiriitainen (Väitös: FM Ella Poutiainen, 9.11.2024, sukupuolentutkimus)

Feminiinisessä henkisyydessä kritisoidaan uskonnollisuuden ja henkisyyden miehisiä rakenteita ja muokataan henkisyyttä naisten näkökulmasta, mutta sen parissa otetaan etäisyyttä myös feminismiin. Sukupuolentutkimuksen alan väitöstutkimuksessaan FM Ella Poutiainen selvittää, mitä tämä kertoo naisten yhteiskunnallisesta asemasta, sukupuolta koskevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta ja feminismistä.

Ensimmäiset seurakunnat perustettiin Suomeen jo 1100-luvulla (Väitös: FM Juha Ruohonen, 26.10.2024, arkeologia)

Millaista oli varhaisin kirkollinen elämä Suomessa? Pintaa syvemmän ajankuvan tähän tarjoaa konkreettiseen arkeologiseen aineistoon perustuva väitöskirja "Ravattulan Ristimäki ja Aurajokilaakson varhaisin seurakunnallinen järjestäytyminen". Suomen vanhin tunnettu kirkko paljastui arkeologisissa tutkimuksissa vuonna 2013.

Näin suomalaistoimittajat juurruttivat amerikkalaiset supersankarisarjakuvat osaksi suomalaista sarjakuvakulttuuria 1980- ja 1990-luvuilla (Väitös: FM Laura Antola, 14.6., mediatutkimus)

Supersankarit ovat yksi 2000-luvun suurimmista populaarikulttuurin ilmiöistä. FM Laura Antolan tuore sarjakuvien historiaa valottava väitöskirja kertoo, kuinka supersankareita tehtiin tutuksi suomalaiselle yleisölle 1960-luvulta 1990-luvulle. 

Myöhäiskeskiajan oppineet perustelivat uskonnollisten käsikirjoitusten auktoriteettia niiden materiaalisuudella (Väitös: FM Anni Hella, 9.12.2023, kulttuurihistoria)

Ferrara-Firenzen kirkolliskokouksessa 1430-luvun lopulla sadat oppineet kokoontuivat viimeisen kerran neuvottelemaan idän ja lännen kirkkojen yhdistämisestä. FM Anni Hella havaitsi kulttuurihistorian alan väitöstutkimuksessaan, että neuvotteluissa uskonnollisten käsikirjoitusten materiaalisuudella ja humanismilla oli suuri merkitys.