Feminiinisessä henkisyydessä kritisoidaan uskonnollisuuden ja henkisyyden miehisiä rakenteita ja muokataan henkisyyttä naisten näkökulmasta, mutta sen parissa otetaan etäisyyttä myös feminismiin. Sukupuolentutkimuksen alan väitöstutkimuksessaan FM Ella Poutiainen selvittää, mitä tämä kertoo naisten yhteiskunnallisesta asemasta, sukupuolta koskevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta ja feminismistä.
Holistisen henkisyyden kentällä näkyy yhä useammin naisille suunnattuja henkisiä retriittejä, naistenpiirejä ja kirjoja, jotka kutsuvat naisia löytämään yhteyden sisäiseen naiselliseen voimaansa.
Vaikka naisten voimaantuminen ja yhteiskunnallinen muutos ovat näkyviä teemoja feminiinisen henkisyyden parissa, sen suhde feminismiin on ristiriitainen ja jännitteinen. Tämä kielii feminismin sekulaareista normeista sekä feminiinisyyden kiistanalaisesta asemasta nykykulttuurissa, sanoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija, FM Ella Poutiainen. Hänen väitöskirjansa tarkastetaan lauantaina 9. marraskuuta.
– Feminiinisen henkisyyden harjoittajat suhtautuvat usein varauksella feminismiin. Feminismi nähdään liian sekulaarina ja maskuliinisena. Siihen liitetään negatiivisia mielikuvia vastakkainasettelusta ja pärjäämisestä ”miesten maailmassa”.
Samalla feminiininen henkisyys sekä uusintaa että haastaa erilaisia, uusia ja vanhoja feminiinisyyden ihanteita ja tapoja ymmärtää naiseus.
Feminiininen henkisyys populaarifeminisminä?
Sukupuolentutkimuksen parissa naisten henkisyys on ollut hankala aihe ja siihen on suhtauduttu kriittisesti.
Feministisen kritiikin valossa naisten henkisyys on tulkittu eri tavoin epäpoliittiseksi ja epäonnistuneeksi feminismiksi. Naiseutta korostavaa henkisyyttä on feminismin parissa arvosteltu vanhanaikaiseksi kulttuurifeminismiksi, jossa ei ole sijaa sukupuolen moninaisuudelle.
Uushenkisyys laajemmin on nähty pinnallisena populaarifeminisminä, jossa korostetaan yksilön voimaantumista ja menestymistä ja unohdetaan taustalla vaikuttavat rakenteelliset ongelmat.
– Juuri populaarifeminismin voimaantuneen naisen ihanteet ovat kuitenkin osasyy sille, että feminismiin suhtaudutaan kielteisesti. Haastattelemani naiset ovat väsyneitä näiden ihanteiden esimerkilliseen suorittamiseen.
Myös feminiinisessä henkisyydessä painottuu yksilön sisäinen työ. Tutkimus kuitenkin paljastaa, etteivät feminiinisen henkisyyden harjoittajat ole sokeita yhteiskunnallisten ongelmien rakenteellisuudelle. Sen parissa voi havaita myös yhteiskunnallista toimijuutta ja kritiikkiä.
Feminiinisestä henkisyydestä haetaan lempeämpää ja terveempää olemisen tapaa kuluttavassa oravanpyörässä. Samalla sen parissa pyritään muuttamaan työkulttuuria luomalla uusia feminiinisen johtamisen malleja.
Erilaiset feminismit epäsuorasti läsnä
Vaikka feminiinisessä henkisyydessä monesti sanoudutaan irti feminismistä, feministiset puhetavat ja käytännöt sekä feminismin sisäiset kiistat ovat läsnä.
Feminiinisessä henkisyydessä kaikuu yhtäältä kulttuurifeminismille tyypillinen luonnollisen naiseuden korostaminen ja naiskehon sakralisointi eli pyhittäminen. Feministisessä kritiikissä tämä on nähty ongelmallisena sukupuoliessentialismina.
Toisaalta feminiinisessä henkisyydessä näkyy myös sukupuolen moninaisuutta korostavan queerfeminismin vaikutteet, joita sovitetaan yhteen naiserityisen feminismin ajatusten kanssa.
– Feminiinisen henkisyyden parissa feminiinisyys ymmärretään virtaavana henkisenä energiana, joka ei ole yksiselitteisesti sidottu naiskehoon. Lisäksi sukupuolen asettaminen henkisen harjoituksen kohteeksi kutsuu feminiinisyyden ihmettelyyn ja kokemiseen, ei sen tarkkaan määrittelyyn.
Yhtäältä feminiinisessä henkisyydessä käytännössä keskitytään naisiin ja naiseuteen. Toisaalta sen parissa pyritään luomaan tilaa erilaisille sukupuoli-identiteeteille ja tavoille ymmärtää sukupuoli moninaisena ja virtaavana.
– Käytännössä inklusiivisuus ei kuitenkaan toteudu ihan niin hyvin kuin kentän toimijat haluaisivat kuvitella.
Feminiininen henkisyys kertoo siitä, että sukupuolikäsitysten moninaistuminen ja naisten emansipoituminen on herättänyt naiset pohtimaan feminiinisyyden merkitystä ja arvoa.
Feminiininen henkisyys toimii paikkana, jossa on mahdollista ja sallittua tehdä, tutkia ja kokea feminiinisyyttä kulttuurisessa kontekstissa, jossa feminiinisyyteen yhä liittyy kulttuurista vähättelyä, mutta jossa naiseuden korostaminen koetaan poliittisesti kiistanalaiseksi.
FM Ella Poutiainen esittää väitöskirjansa ”Feminismin henki? Naisten voimaantuminen ja yhteiskunnallinen muutos 2010-luvun feminiinisessä henkisyydessä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 09.11.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava- luentosali, Arcanuminkuja 1, Turku). Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Terhi Utriainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Anu Koivunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sukupuolentutkimus.
