Supersankarit ovat yksi 2000-luvun suurimmista populaarikulttuurin ilmiöistä. FM Laura Antolan tuore sarjakuvien historiaa valottava väitöskirja kertoo, kuinka supersankareita tehtiin tutuksi suomalaiselle yleisölle 1960-luvulta 1990-luvulle.
Millaisia olivat amerikkalaisten supersankarisarjakuvien suomalaiset versiot 1980- ja 1990-luvuilla?
Tähän perehtyi Turun yliopiston väitöskirjatutkija, FM Laura Antola mediatutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan. Itse sarjakuvien lisäksi Antola tutki sarjakuvalehtien kirjepalstoja.
Tutkimuksessa selvisi, että Suomessa julkaistujen Hämähäkkimies- ja Ryhmä-X-sarjakuvien toimittaja teki monenlaisia muutoksia yhdysvaltalaisen Marvel-kustantamon alkuperäisiin sarjakuviin.
Lehtiä vertaillessaan Antola huomasi, että Suomessa julkaistuista lehdistä puuttui sivuja ja jopa kokonaisia kohtauksia tai sivujuonia alkuperäisiin amerikkalaisiin lehtiin verrattuna. Yhden suomalaisen sarjakuvalehden sisältö on koottu yhdistelemällä useamman alkuperäisen lehden sisältöjä.
– Populaarikulttuurin tuotteet, joiden ajattelemme toistuvan samanlaisina maasta toiseen, saavat uuden muodon ja uuden yleisön ylittäessään kansallisia ja kielellisiä rajoja, Antola sanoo.
Batman-kuume toi supersankarit lähelle suomalaisia
Sarjakuvien suomalainen toimittaja paitsi valitsi julkaistavat tarinat, myös toimitti suosittua kirjepalstaa, jossa lukijat kommentoivat tarinoita, esittivät kysymyksiä ja antoivat palautetta.
Toimittaja selitti lukijoille monimutkaisia juonikuvioita ja perusteli toimituksellisia valintojaan – mutta myös opasti lukijoita faniuden saloihin ja yhteisön muodostamiseen.
– Toimittaja loi itsestään supersankarimaisen hahmon, Mail-Manin, ja nousi todella suosituksi lukijoiden keskuudessa. Mail-Mania arvostettiin, ja hän myös osoitti arvostavansa lukijoita vastatessaan näiden kirjeisiin.
Aktiivinen paikallinen toimittaja olikin varmasti osasyy siihen, miksi supersankarisarjakuvat juurtuivat osaksi suomalaista sarjakuvakulttuuria 1980- ja 1990-luvuilla, Antola pohtii.
1960-luvun puolivälissä Suomenkin valtasi Batman-kuume, kun hahmo sai ensiesiintymisensä televisiossa. Batmanin nimellä ja logolla myytiin erilaisia oheistuotteita.
Batman-limonadia mainostivat Batmaniksi ja Robiniksi pukeutuneet esiintyjät, jotka kiersivät Suomea jakamassa tuotetta ja tervehtimässä innokasta yleisöä.
– He saapuivat helikopterilla Helsingin keskustaan mainostamaan limsaa ja uutta Batman-elokuvaa ja esiintyivät ikään kuin ”todellisina” Batmanina ja Robinina. Suuren maailman meininkiä!
Uudet versiot tuovat uusia yleisöjä
Antolan mukaan niin sarjakuvalehdessä julkaistut lukijoiden piirrokset kuin Batman-limonadin mainoskampanjakin ovat suomalaisia versioita maailmanlaajuisesti tunnetusta hahmosta.
Antolan mukaan hänen tutkimiaan paikallisesti julkaistuja sarjakuvia voi ajatella adaptaatioina, eli muunnelmina alkuperäisistä.
Suomalainen toimittaja on käyttänyt luovuuttaan yhdistellessään tarinoita ja sovittaessaan niitä juuri suomalaiselle lukijakunnalle. Alkuperäiset amerikkalaiset julkaisut ja hahmot yhdistyvät suomalaisessa toimituksessa tehtyihin muutoksiin.
Uudet versiot tunnetusta hahmosta tuovat aina jonkin uuden näkökulman hahmoon ja laajentavat tämän elinpiiriä. Uusien versioiden myötä uudet yleisöt löytävät tiensä hahmon pariin.
FM Laura Antola esittää väitöskirjansa ”Creating Transnational Superheroes. The adaptation of American superhero comics in Finland in the late twentieth century” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.06.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-auditorio, Arcanuminkuja 1, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Robert Aman (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Susanna Paasonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on mediatutkimus.
