FM Elsa Hietala tarkastelee Suomen historian väitöskirjassaan maatalouden muutosta ja selviytymiskeinoja kartanoiden omistajaperheiden näkökulmasta.
Maatalous on juuri nyt suurten haasteiden edessä ja maatilojen kriisinkestävyys yksi ajankohtaisimmista eurooppalaisista puheenaiheista. Turun yliopiston tutkija Elsa Hietalan väitöskirja Kartanot ja maatalouden muutos Wirzenius-Wegelius-suvun kirjeissä 1850–1910 tarjoaa historiallista perspektiiviä maatalouden kriiseihin ja niistä selviytymiseen.
Suomalaisessa maataloudessa elettiin murroskautta myös 1800-luvun lopulla, jolloin viljelijät kohtasivat suuria haasteita. Niistä monet olivat seurausta elintarvikkeiden globalisoituvasta kaupasta.
FM Elsa Hietala on tutkinut Suomen historian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan kahden kartanon maataloutta kirjelähteiden avulla. Kahden suvun kirjeet paljastavat yhteiskunnallisen, teknologisen ja taloudellisen muutoksen takaa maailman, jonka 150 vuotta sitten eläneet ihmiset kokivat.
Erosiko kartanoiden maatalous talonpoikien harjoittamasta? Miten ja ketkä maatalouden töitä kartanoissa tekivät? Näitä kysymyksiä lähestytään mikrohistoriallisen tutkimuksen keinoin.
”Uutuustyökaluja hankittiin ja kokeiltiin kartanoissa, mutta niiden hyödyt tulivat esille vasta, kun koko järjestelmä uudistui. Suurtilallekaan viljelyjärjestelmän muuttaminen ennen markkinoiden avautumista uusille tuotteille ei ollut taloudellisin ratkaisu”, kertoo Hietala tutkimuksensa tuloksista.
Maatalouden murroskohdassa viljelijöiden oli mahdotonta varmasti tietää, miten heidän maatilaansa tekemät investoinnit tai työvoiman organisoinnin muutokset tulisivat vaikuttamaan tulevaisuudessa.
Epävarmuus heijastui myös tilojen sukupolvenvaihdokseen johtaen kahden esimerkkikartanon tapauksissa erilaisiin lopputuloksiin: Aittamäen kartanossa Loimaalla sukuomistus päättyi ja Hattulan Pelkolan kartanossa jatkuu edelleen. Luottamus oli tärkeässä asemassa niin toimivan kartanotalouden hierarkkisessa järjestelmässä kuin perhe- ja sukuverkoston sisäisissä suhteissakin.
Kartanon työt ja toimijat nostetaan Hietalantässä tutkimuksessa esiin henkilökohtaisten kirjeiden avulla. Samalla tavoitetaan aikaisemmin vähemmän tunnettuja puolia työnantajien ja työntekijöiden suhteissa sekä perheiden sisäisessä, sukupuolten välisessä roolijaossa.
Kirjeissä esiin nousevat muun muassa kartanoissa vaikuttaneiden emäntien rooli kartanotalouden kehittäjinä.
Hietala kertoo kirjeiden lukemisen olleen elämys:
”On jännittävää lukea, miten eri ihmiset kokivat omana aikanaan tuntemani historialliset tapahtumat yksilöllisesti, ja miten ihmisten väliset suhteet toimivat monipuolisessa kartanoyhteisössä.”
FM Elsa Hietala esittää väitöskirjansa ”Kartanot ja maatalouden muutos Wirzenius-Wegelius-suvun kirjeissä 1850-1910” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 20.04.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-auditorio, Arcanuminkuja 1, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Antti Räihä (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto).
