Samoihin lähteisiin viittaamalla voidaan väittää täysin erilaisia, keskenään kilpailevia asioita. Tämä selviää FM Mikko Myllyntaustan väitöstutkimuksesta, jossa hän tutki tiedon välittymistä ja uuden tiedon tuottamista Britannian ja Uuden-Seelannin välillä liikkuneessa kommunikaatiossa 1800-luvulla.
Monimutkaiset tuotesuhteemme muodostuvat edelleen tavaran jatkuvasta hankinnasta ja siitä luopumisesta. Tavarat myös kuluvat ja rikkoutuvat ennenaikaisesti, jotta ostaisimme niitä aina lisää. Monien tuotteiden elinkaari onkin varsin lyhyt. Poikkeuksena tähän on uustuotanto, jossa tuotannosta joskus poistettu tuote otetaan uudelleen valmistukseen. Uustuotannossa olevia tuotteita nimitetään usein myös klassikoiksi.
FM Usva Friman tarkasteli digitaalisen kulttuurin alan väitöstutkimuksessaan naispelaajien pelikulttuurista toimijuutta. Tutkimus osoitti, että pelaamisen valtavirtaistumisesta ja naisten pelaamisaktiivisuuden kasvusta huolimatta naispelaajat ovat yhä sukupuolensa vuoksi marginalisoitu pelaajaryhmä, joka samanaikaisesti sekä osallistuu aktiivisesti ja monipuolisesti pelikulttuuriin että tulee torjutuksi sen piiristä.
Toisen maailmansodan jälkeen epämääräisestä kaupunki-ilman ongelmasta muodostettiin tieteellinen arvoitus, joka voitiin ratkaista tuottamalla tarpeeksi oikeanlaista tietoa. Tässä kansainvälisessä kehityksessä keskeisin suomalainen toimija oli 1950-luvun alussa perustettu Työterveyslaitos. FM Janne Mäkirannan yleisen historian alan väitöskirja osoittaa, että teollisuusympäristöihin perustuva terveyden asiantuntijuus on ollut kansainvälisesti keskeinen tekijä modernin yhteiskunnan ympäristöongelmien määrittämisessä.
Luonnossa olemiseen liittyvät kokemukset ovat jääneet kapealle huomiolle keskusteltaessa ympäristön kulttuurisista arvoista, toteaa filosofian maisteri Ilona Hankonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. – Kulttuurista kestävyyttä on kotimaisissa keskusteluissa luonnonympäristöihin liittyen tarkasteltu melko suppeasti. Osasyynä tähän lienee vakiintunut tapa hahmottaa luonto ja kulttuuriympäristö toisistaan erillisiksi, jopa vastakkaisiksi ympäristökategorioiksi. Kuitenkin metsät, suot ja järvet ovat osa arjen ympäristöä ja siten kulttuurin kyllästämiä, Hankonen sanoo.
Ylistetyn virtuoosin asemassa ollut suomalaissyntyinen säveltäjä Bernhard Crusell oli kiinnostunut hyväntekeväisyydestä ja auttoi Ruotsin köyhiä. Janne Palkiston Turun yliopistoon tekemä väitöskirja on ensimmäinen kokonaan Crusellin elämään ja ammatilliseen toimintaan keskittyvä tutkimus.
FM Suvi Rytty tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan luonnonparannustavasta, vegetarismista, rokotusvastaisuudesta, alastomuusaatteesta ja raittiuspyrkimyksistä kumpuavia vaihtoehtoisia terveydenhoitokäytäntöjä 1900-luvun alun Suomessa. Näiden käytäntöjen harjoittajat mielsivät ne osiksi luonnonmukaista elämäntapaa, jonka avulla he uskoivat olevan mahdollista aikaansaada kokonaisvaltainen elämänuudistus.
Mediakeskustelut rockista Yhdysvalloissa 1900-luvun loppuvuosikymmeninä kanavoivat maassa raivoavien kulttuurisotien keskeisiä jännitteitä. Konservatiiveille rock toimi tapana yhdistää maata hallitseva liberalismi moraaliseen turmeltuneisuuteen. Liberaaleille rock edusti sukupolviongelmaa: se kantoi mukanaan 1960-luvun varjeltua kulttuurista muistoa, mutta sen uusimmat muodot löivät monille vanhemman polven liberaaleille yli. FM Pekka Kolehmaisen väitöskirja havainnollistaa rockin avulla kulttuurisotien laajempia toimintaperiaatteita Yhdysvaltain lähihistoriassa.
Arkeologinen tutkimus keskittyy usein laajoihin alueisiin ja aineistoihin. Tällaisessa lähestymistavassa syntyy helposti yleistyksiä, joissa menneisyyden monimuotoisuus jää havaitsematta. Ulla Moilanen tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa rautakauden ja keskiajan taitteen (noin 900–1400 jaa.) ruumishautauksia Ylä-Satakunnassa ja Hämeessä, ja pääsi yksilölähtöisellä lähestymistavalla uusien yksityiskohtien ja menneisyyden ihmisten jäljille.
Ranskassa koulun arkeen kuuluvat perinteisesti vahva kuri ja oppilaiden rangaistukset. Suomalaisen koulun rauhallisuus, oppilasmyönteisyys sekä oppilaan ja opettajan välinen luottamus kiinnostavat ranskalaisia perheitä.