Asiasana: historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelma (Juno)

Ihmisen lisääntyminen on kirjallisuuden kestoaiheita. Turun yliopistossa väittelevä filosofian maisteri Elli Lehikoinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan tapoja, joilla tällä vuosituhannella julkaistu suomalainen kirjallisuus on osallistunut lisääntymiskeskusteluun. Tutkimus osoitti, että lisääntymisaiheinen kirjallisuus laajentaa perinteistä käsitystä ihmisyydestä ja ihmisen lajista.

Filosofi Ken Wilber on luonut neljän vuosikymmenen ajan systemaattista teoriaa kokonaisvaltaisemmasta suhtautumista maailmankaikkeuteen. Osana tätä teoriaa on ihmisen suhde henkisyyteen. FM JP Jakosen Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja on ensimmäinen uskontotieteellinen tutkimus Wilberin ajattelusta. Tutkimus osoitti, että Wilberin mukaan henkiset ja uskonnolliset traditiot voivat selviytyä vain, jos niiden käsitteistöä uudistetaan nykyihmisen ajattelua vastaavalla tavalla.

Filosofian maisteri Pekka Tolonen kokosi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yhteen keskiaikaisen, harhaopiksi tuomitun valdesilaisuuden alkuvaiheista muistiin merkityt hajanaiset kertomukset. Tutkimus osoitti, kuinka Ranskassa syntynyt maallikkohengellisyyttä korostanut liike häilyi aikalaisten kertomuksissa ja tulkinnoissa oikeaoppisuuden ja harhaoppisuuden rajamailla. Pyhimyskulttien syntymistä Tolonen tarkasteli analysoimalla erakkonainen Mathildasta säilyneitä kertomuksia.

FM Maija Mäki selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten arkeologista kulttuuriperintöä on tuotteistettu matkailuun 2000-luvun Suomessa ja millaista matkailu tulevaisuudessa voisi olla. Tutkimus osoitti, että arkeologisille maastokohteille suuntautuvaa matkailua tulee kehittää paikallislähtöisesti ja että se vaatii monialaista yhteistyötä. Kuntien tuki on kohteille tärkeää, mutta matkailun kehittämisessä keskiöön nousevat pienyritykset. 

Komentaja evp, FM Erkki Sinivaara selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, millaista kuvaa media välitti suurelle yleisölle neuvostoliittolaisen tankkerin karilleajosta aiheutuneista öljyonnettomuuksista 1970–1980-lukujen vaihteessa. Tutkimuksessa selvisi, että uutisointi Itämeren öljypäästöistä paransi Suomen öljyvahinkojen torjuntavalmiuksia ja edesauttoi osaltaan suomalaisten ympäristötietoisuuden heräämistä.

Väitöstutkimus 1700-luvun teinitytöistä osoittaa, että nuorten identiteetin rakentaminen ja siitä aiheutuvat ristiriidat ympäröivän yhteiskunnan kanssa eivät ole moderni ilmiö. Turun yliopistossa tarkastettava Henna Karppinen-Kummunmäen väitös osoittaa, että tytöistä ei tullut hetkessä naisia, vaan he kasvoivat vähitellen uuteen rooliinsa aikuisina yhteiskunnan jäseninä.

Nada Kujundžić osoittaa väitöstutkimuksessaan erilaisten tilojen keskeisen merkityksen ihmesaduissa eli fantastisia ja yliluonnollisia aineksia sisältävissä saduissa. Tutkimuksessa tarkastellaan Grimmin veljesten Kinder- und Hausmärchen -kokoelmaa (suom. Grimmin sadut).

Väitöstutkimus tuo esille naispuolisten taiteilijoiden merkittävän roolin nais- ja lapsiaiheiden nostamisessa suomalaisten kirkkojen alttareille. FM Ringa Takanen tarkastelee Turun yliopistossa tarkastettavassa taidehistorian väitöstutkimuksessaan vuonna 1870–1920 suosittuja kuva-​aiheita suomalaisten kirkkojen alttaritauluissa.

Turun Koroistenniemi, jossa sijaitsi katolisen kirkon hallinnollinen keskus 1200-luvulla, oli Manner-Suomen ensimmäinen paikka, jossa tiiltä käytettiin rakennusmateriaalina. Arkeologian väitöstutkimuksessa selvitettiin varhaista (1250–1430) tiilen käyttöä keskiaikaisen Suomen alueella.

YTM Varpu Alasuutari tarkastelee Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kuolemaa ja läheisen menetystä osana sateenkaariväestön eli esimerkiksi homojen, lesbojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten elämää Suomessa. Tutkimuksen mukaan virallisen perheen ja kirkkoinstituution keskeinen rooli kuoleman yhteydessä voi aiheuttaa haasteita sateenkaari-ihmisille.