Suomen vanhimmat tiilirakenteet muurattiin Turun Koroistenniemelle 1200-luvulla (Väitös: FL Tanja Ratilainen, 26.6.2020, arkeologia)

– Tiilirakentaminen käynnistyi melko vaatimattomasti keskiajan Suomessa, mutta se alkoi varhemmin ja oli monipuolisempaa ja runsaampaa kuin aiemmin on oletettu, Turun yliopistossa väittelevä Tanja Ratilainen kertoo.

Tiilistä tehtyjen alkuaineanalyysien perusteella rakennustyömailla valmistettujen tiilien lisäksi niitä myös tuotiin ulkomailta, vaikka aiemmin luultiin, että tiilentekotaito saapui Suomeen ulkomaalaisten muurarimestareiden ja tiilenlyöjien mukana.

Turun Koroistenniemellä tiilirakentaminen käynnistyi 1200-luvun toisella puoliskolla

Tiilestä, puusta, palaneesta eläinluusta ja laastista tehtyjen luonnontieteellisten ajoitustulosten perusteella Turun Koroistenniemellä alettiin käyttää tiiltä 1200-luvun toisella puoliskolla. Katolisen piispan hallinnolliseen keskukseen rakennettiin hirsistä asuinrakennusta lämmittänyt varaava, tiilinen hypokausti-uuni ja puukirkkoon tehtiin tiilinen alttari.

Lisäksi kirkkoon muurattiin tiilimuurihautoja, ja yhdessä vanhimmista hautauksista tiiltä käytettiin vainajan alustana.

– Ensimmäisenä rakennuttajana tiiltä käytti siis piispa, jonka tarkoituksena oli todennäköisesti korostaa Koroisten merkitystä ja mahtia alueella, Ratilainen selittää.

Kivikirkon rakentaminen käynnistyi niemellä viimeistään 1400-luvun alkuun mennessä, mutta rakennustyöt jäivät kesken.

– Turun kaupungin perustamisen jälkeen, 1300-luvun alussa, tiiltä käytettiin kaupungin puurakennusten lattioissa ja tulisijoissa, mikä viittaa siihen, että rakennusmateriaali oli myös muiden kuin kirkon saatavilla. Tiiliä tuskin hankittiin näitä vaatimattomia rakenteita varten, vaan kaupungissa oli käynnistetty suuri tiilirakennushanke, Turun tuomiokirkon rakentaminen, josta riitti tiiliä muihinkin hankkeisiin, Ratilainen kertoo.

Aiempi tutkimus on sijoittanut tiilisen katedraalin rakentamisen vasta 1300-luvun lopulle tai viimeistään 1420-luvulle. Muualla Varsinais-Suomessa tiilen käyttö lisääntyi 1300-luvun lopulta lähtien.    

Varhaista tiilirakentamista Hämeessä ja muualla Suomessa

Hämeen linnan ja Hattulan Pyhän Ristin kirkon kohdalla on pitkään pohdittu sitä, kumpi rakennettiin ensin, linna vai kirkko, vai rakennettiinko ne yhtä aikaa.

– Nyt tiedämme, että linna on todennäköisesti vanhempi. Uusimman numismaattisen tutkimuksen (FT Frida Ehrnsten) ja luonnontieteellisten ajoitustulosten perusteella tiililinna on ollut rakenteilla jo 1300-luvun lopulla tai 1400-luvun alussa, mutta tiilikirkko Hattulaan rakennettiin vasta 1400-luvun toisella puoliskolla tai viimeistään 1500-luvun alussa. Aikaisempi tutkimus ajoitti molemmat vuosiin 1472–1490, Ratilainen selittää.

Porvoon, Raaseporin ja Kokemäen alueilla tiilen käyttö alkoi 1300-luvun lopulla. Ahvenanmaalle tiili saapui viimeistään 1300-luvun alussa. Viipurin kaupungissa tiilen käyttö näyttää puolestaan alkaneen vasta 1400-luvulla, vaikka linnan rakentamisessa tiiltä käytettiin jo 1300-luvulta lähtien. 

Väitöstutkimuksen aineiston muodostivat Turun Koroistenniemen yli 100 vuotta sitten kaivettu tiiliaineisto, 2000-luvun puolivälissä tuomiokirkon ympärille sijoittuneen Varhainen Turku -kaivaushankkeen yhteydessä taltioitu tiili- ja kattotiiliaineisto sekä ainoa kokonaan tiilestä muurattu keskiaikainen seurakuntakirkko Hattulan Pyhän Ristin kirkko Hämeessä.

***

FL Tanja Ratilainen esittää väitöskirjansa ”Early brick use and brick building in mainland Finland: contribution of Koroinen, Early Phases of Turku project and Holy Cross Church of Hattula” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.6.2020 klo 12.00.

Turun yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina. Väittelijä, vastaväittäjä ja kustos ovat vähintään ääniyhteydessä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/62610701566?pwd=Y0ZRdERKQkFaMGJ2MDNUdlcwTWtYZz09

Vastaväittäjänä toimii Senior research fellow, PhD Andres Tvauri (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena professori Visa Immonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on arkeologia.

Väitöskirjan lukukappale on yliopiston Natura-rakennuksen infopisteessä (kulku Vesilinnantien puoleisen ulko-oven kautta: Vesilinnantie 3, 20500 Turku), josta sitä voi pyytää puhelimitse (numero ulko-ovessa) arkisin klo 9–15 päivystävältä henkilökunnalta paikan päällä tutustuttavaksi.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: 040-5799974, tanrat@utu.fi