Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää vietetään keskiviikkona 9. huhtikuuta.
Kuva: Finna / Wikström Emil, Lahden museot.
Mikael Agricolan teokset ovat suomen kirjakielen perusta.
Akateemikko Kaisa Häkkinen ja dosentti Tanja Toropainen ovat koonneet Agricolan sanakirjan. Yli 9 100 hakusanaa sisältävä teos avaa Agricolan kaikkien teosten suomenkielisen sanaston selityksineen.
Sanakirja kertoo paitsi sanojen merkitykset ja käyttötavat, myös tietoja sanojen yleisyydestä, alkuperästä, keskinäisistä suhteista ja esiintymisestä samanaikaisissa käsikirjoituksissa.
Agricolan sanakirja avaa suoran näköalan 1500-luvun kieleen, kertoo Häkkinen.
– Sieltä löytyy vanhoja sanoja sekä sanojen käyttötapoja ja merkityksiä, joita tunnetaan suomen murteissa tai sukukielissä, vaikka niitä ei löydykään suomen nykyisestä yleiskielestä.
Kolmiosainen teos sisältää runsaat 2 600 sivua.
– Agricolan teoksissa on runsaasti lainasanoja ja muunkielisten sanojen vastineiksi sepitettyjä uudissanoja, joista monet ovat jääneet kertaluontoisiksi kokeiluiksi, Toropainen kertoo.
Agricolan sanastosta noin kolmasosa poikkeaa tavalla tai toisella nykysuomen sanastosta. Viitehakusanat ja selausmahdollisuus auttavat sanakirjan käyttäjää löytämään oikean hakusanan silloinkin, kun täsmällinen nykysuomalainen vastine puuttuu.
Hakusanojen kirjoitusasu noudattaa nykysuomen kirjoitusjärjestelmää, mutta muoto on Agricolan mukainen. Esimerkkiaineisto on alkuperäisessä kirjoitusasussaan.
Sanakirjan perusaineistona on Turun yliopistossa tuotettu Mikael Agricolan teosten kieliopillisesti koodattu tietokanta. Sanakirjan on julkaissut Mikael Agricola -seura yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Teoksen ulkoasun on suunnitellut graafikko Johanna Marttila.
