Suomen modernin taiteen kansankuva lisäsi pelkoa suomalaisten alkukantaisuudesta (Väitös: Timo Huusko, taidehistoria, 5.4.2024)
Taidemaalari Tyko Sallisen (1879–1955) maalaustaide liittyi kansallisromanttisen kansankuvan romahtamiseen, selviää FL Timo Huuskon tuoreesta väitöskirjasta.
Huusko on tarkastellut tutkimuksessaan Suomen modernin taiteen kansankuvaa ja sitä, kuinka taide liittyi käsityksiin suomalaisuuden olemuksesta. Tarkastelun kohteena ovat vuodet 1915–1930 ja erityisesti juuri Tyko Sallisen taide.
Sallisen kuvaama kansa koettiin tunnetasolla liian alkukantaisena ja ”bolševistisena”, Huusko kertoo.
– Maalausten luoma vaikutelma yhdistettiin sisällissodassa koettuun hallitsemattomaan ja tuomittavaan joukkohurmokseen. Se oli vastakkaista uushumanistiselle sivistysideologialle, joka korosti tunteiden hallintaa ja henkistä kehitystä.
Uushumanistiselle sivistysideologialla oli merkittävä vaikutus vielä maailmansotien välisenä aikana. Sitä edusti myös Huuskon mukaan hänen tutkimansa taidemaalari Alvar Cawénin (1886–1935) kansankuva.
– Sallisen taide tulkittiin toisaalta myös myönteisessä valossa. Maalausten koettiin kuvastavan suomalaisten kansaluonnetta etnonationalistisesti.
Suomi idän ja lännen välissä
Sallisen ja Cawénin maalauksiin liittyvät tunnekokemukset määrittivät sisällissodan jälkeisessä ajassa keskustelua Suomen asemasta idän ja lännen välissä. Pelättiin itäisenä pidettyä primitiivisyyttä, joka uhkasi länsimaista tunteiden kontrollointiin pohjautuvaa sivistysajatusta. Huuskon artikkeliväitöskirja tuo uutta tietoa tästä teemasta.
Tutkimusaineistossa on yhteyksiä myös nykyisessä Euroopassa vallitsevaan kansallisuusajatteluun sekä geopoliittiseen pohdintaan idän ja lännen eroista.
– Etnis-kulttuurista alkuperää korostava nationalismi leimaa eri populistisissa liikkeissä myös meidän aikaamme.
Skandinaviassa Sallisen kansankuva otettiin mielellään vastaan osoituksena suomalaisten alkukantaisuudesta. Varsinkaan ruotsinkieliset taide-elämän edustajat Suomessa eivät tästä pitäneet.
Vuonna 1929 suomalaiskriitikot puolestaan leimasivat Viron taiteen etnonationalistisen heimoaatteen innoittamana liikaakin suomalaisen taiteen kaltaiseksi, Huusko jatkaa.
Millaisia tunnereaktioita maalausten värit ja elekieli voivat aiheuttaa? Miten niitä analysoimalla rakentuu yhteys eri aatteellisiin pohjavirtoihin? Näihin kysymyksiin Huuskon tutkimus tuo uutta valoa.
FL Timo Huusko esittää väitöskirjansa ”Alkuperäisyyden kaipuu ja alkukantaisuuden pelko. Kansa, luonto ja rodullistaminen Suomen modernissa taiteessa vuosina 1915–1930” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 5.4.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-sali, Arcanuminkuja 1, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Ville Lukkarinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Tutta Palin (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taidehistoria.
