Turun yliopisto on julkaissut Turun Yliopistosäätiön tuella verkkogallerian, johon on koottu valikoituja taideteoksia kampuksilla esillä olevasta kokoelmasta.
Taiteilijoiden 1950-luvulla suunnittelemat tapettimallit ovat olleet tutkimaton osa suomalaista muotoilua. FM Minna Tuulas-Inkinen selvitti taidehistorian alan väitöstutkimuksessaan, millainen ilmiö taiteilijatapetit olivat. Tutkimuksessa piirtyy esiin kuva tapetista jälleenrakennuskauden kotien ja julkisten tilojen keskeisenä, kauneutta ja kodikkuutta tuoneena sisustustuotteena. Tutkimus nostaa taiteilijatapetit esiin kansainvälisenä ilmiönä, johon Suomi osallistui osana pohjoismaista designkenttää.
Turun yliopiston keskiajan arkeologian dosentti Markus Hiekkanen on palkittu Valoisa keskiaika -kunniamaininnalla. Palkinnon myönsi Suomen keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry Dies Medievales -konferenssin yhteydessä Turussa 11.3.2022. Kunniamaininnalla voidaan huomioida yksilö tai yhteisö, joka on edistänyt keskiajan tuntemusta ja tutkimusta. Menneisyyden tutkimus auttaa rakentamaan ymmärrystä myös nykyhetkestä ja tulevasta.
Väitöstutkimus tuo esille naispuolisten taiteilijoiden merkittävän roolin nais- ja lapsiaiheiden nostamisessa suomalaisten kirkkojen alttareille. FM Ringa Takanen tarkastelee Turun yliopistossa tarkastettavassa taidehistorian väitöstutkimuksessaan vuonna 1870–1920 suosittuja kuva-aiheita suomalaisten kirkkojen alttaritauluissa.
Antonella Perna avaa uusia puolia 1920-luvun taidekirjoittamisesta, taidehistorian historiasta ja taiteen keräilystä primitiivisyyden käsitteeseen pureutumalla. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja käsittelee italialaista taidehistorioitsija Lionello Venturia (1885–1961) ja hänen yhteyksiään kansainväliseen oppineiden, antikvaaristen tutkijoiden ja keräilijöiden verkostoon.
Turun yliopistossa väittelevä taidehistorioitsija Riikka Niemelä tarkasteli väitöstutkimuksessaan kokeellisen mediataiteen historiaa Suomessa. Niemelä etsi tietoa taiteidenvälisten esitysten, kuvataiteen ja teknologian vuorovaikutuksesta sotien jälkeisessä nykytaiteessa. Taidekokeilut televisiossa, videoperformanssit ja osallistavat esitykset sosiaalisen median eri alustoilla kertovat väittelijän mukaan eri aikojen yhteiskunnallisista keskusteluista ja tekniikan lisääntyvästä otteesta arjessa.
Turun yliopistossa väittelevä FM Asta Kihlman tarkastelee taidehistorian alaan kuuluvassa tutkimuksessaan kolmen suomenruotsalaisen kuvataiteilijan identiteettipolitiikkaa ja käytäntöjä, joilla taiteilija konstruoi minäkuvaansa. Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin sekä Ellen Thesleffin teosten analyysi pyrkii nostamaan esille taidepuheen taustalle jääviä piilotettuja ja lausumattomia käsityksiä, avauksia ja oletuksia muun muassa seksuaalisuudesta.
Taidehistorian oppiaineen tutkimusprofiilia luonnehtii keskittyminen kuvataiteeseen ja visuaaliseen kulttuuriin 1800-luvun lopun naturalismista modernismiin ja nykytaiteeseen. Tutkimushankkeissa ja väitöstutkimuksissa näkyy empiirinen painotus moderneihin ja nykyilmiöihin mutta myös laaja-alainen mielenkiinto taideteoreettisiin kysymyksiin, joiden myötä liikutaan astetta laajemmalla historiallisella spektrillä.