Suomalaisten naisten alttaritauluissa naiset ja lapset nostettiin esiin Jeesuksen rinnalle (Väitös: FM Ringa Takanen, 28.8.2020, taidehistoria)

– Alttaritaulut ovat aikoinaan olleet suurten katsojamäärien julkista taidetta, joiden kuva-aiheilla on vaikutettu katsojaan, Ringa Takanen kertoo.

Tutkimuksessa osoitetaan alttaritaulujen kuva-aiheiden murros yleiseurooppalaiseksi, protestanttisen kirkkotaiteen ilmiöksi. Tarkasteluajanjakson aikana uusi Kristus-kuva murtautui yhteiseen tietoisuuteen. Laupeutta ja Jeesuksen ihmisluonnetta korostavat aiheet, kuten Tulkaa minun tyköni ja Getsemane, yleistyivät Pohjois-Euroopassa ja levisivät laajalle suosittujen esikuvien, kuten Carl Blochin ja Heinrich Hofmannin teosten ansiosta ja painokuvamateriaalin välityksellä.

Takanen esittää, että naisaiheiden suosio on ollut Suomessa huomattavasti näkyvämpää kuin esimerkiksi Virossa ja Ruotsissa. Lisäksi tutkimus tuo ilmi, että suurin osa tutkimusjakson naisaiheista oli naispuolisten taiteilijoiden toteuttamia.

Alexandra Frosterus-Såltin nosti naiset alttarille              

Takasen tutkimus keskittyy kentän määrällisesti ylivoimaisen toimijan, 65 alttaritaulumaalausta eli kolmasosan aikakautensa tilauksista toteuttaneen taiteilija Alexandra Frosterus-Såltinin (1837–1916) teosten ympärille. Toinen tutkimukselle keskeinen taiteilija Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) teki vain muutamia alttaritauluja, mutta valitut aiheet ja niiden käsittelytapa ovat omaleimaisia.

 –  Frosterus-Såltinin tuotannossa naiset ja lapset korostuvat enemmän kuin muiden tekijöiden alttaritauluissa. Hän oli esimerkiksi koko 1800-luvun ainoa taiteilija, joka kuvasi aiheita Kristuksen ilmestyminen Maria Magdalenalle sekä Kristus ja kanaanilainen nainen. Frosterus-Såltin on vaikuttanut suuresti suomalaisiin alttaritauluaiheisiin ja vakiinnuttanut käyttöön aiheita, joita ei esiintynyt nykymuotoisella alttarilla ennen häntä, Takanen kertoo.

Tutkimuksen kuudessa artikkelissa käsitellään eri teemoja tai kuva-aiheita. Havaittua kuvallista murrosta selittävät Takasen mukaan laajemmat yhteiskunnalliset muutokset, kuten keskustelu naisten asemasta ja kutsumuksesta, muuttuvat lapsuuskäsitykset, kristillisen sosiaalityön nousu ja yleinen uskonnollisuuden muutos.

Tutkimus syventyi kuva-aiheisiin, jotka tuovat esiin kyseisen murroksen. Rajauksena ovat kuva-aiheet, joiden keskiössä ovat Kristuksen inhimillisyys ja sosiaalinen toiminta sekä naiset ja lapset. Naisten ja lasten kuvaustapojen lisäksi analysoitiin Kristuksen kuvaustapojen muutosta ajan Suomessa. Samalla punnittiin teosten affektiivisuutta eli tunnetason vaikutuskeinoja aikalaiskatsojiin.

– Aikaväli 1870–1920 oli murrosten aikaa. Samanaikaisesti kun kuva-aiheiden painopiste siirtyi ylimaallisesta inhimilliseen Kristukseen, 1860- ja 1870-luvuilla annetut uudet asetukset erottivat kunnan ja seurakunnan toisistaan sekä siirsivät köyhäinhoidon kuntien vastuulle. Muutos sai kirkon uudelleenarvioimaan kristillisen laupeudentyön asemaa ja yhteiskunnallista työnjakoa. 1910-luvun kuluessa puolestaan alttaritaulujen aihepiirit yksipuolistuivat uudelleen ja Ristiinnaulittu palasi jälleen suosioon, Takanen kertoo.

Tutkimus tarjoaa tärkeän mahdollisuuden koko 1800-luvun jälkipuoliskon taiteen uudelleenluentaan laajentamalla aikakauden merkityksellisenä nähtyä aineistoa. Samalla tutkimus palauttaa arvon historiallisille naistekijöille ja -toimijoille sekä feminiinisinä torjutuille ilmiöille.

– Alttaritaulun asema taideteoksena on usein unohdettu. Erityisesti 1800-luvun alttaritaidetta on väheksytty sen romanttisvaikutteisen ja idealistisen tyylin vuoksi. Nykyään alttaritaulut ovat yhä vieraampia yhä useammalle ihmiselle. Tutkimani aikakauden teokset ovat muokanneet suomalaisille sen mielikuvan, mikä sanasta alttaritaulu tulee ensimmäisenä mieleen. Siksi on tärkeää tutkia ja tuoda esille niitä aatemaailmoja, jotka ovat vaikuttaneet juuri tiettyjen kuva-aiheiden ja niiden käsittelytapojen valikoitumiseen alttarille tiettynä aikana, Takanen kertoo.

***

FM Ringa Takanen esittää väitöskirjansa ”Laupeus ja inhimillisyys. Naisten ääni, affektiiviset elemuodot ja ikonografian murros suomalaisissa alttaritauluissa vuosina 1870–1920” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.8.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Pirinen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Katve-Kaisa Kontturi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taidehistoria.

Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/65135810439

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: 050-3750427, rimata@utu.fi