Suomen Akatemia myönsi Turun yliopistoon 524 367 euroa rahoituksina tutkimuksen hyödyntämiseen. Rahoitukset myönnettiin yleisen kirjallisuustieteen professori Hanna Meretojalle ja konetekniikan erikoistutkija Heidi Piilille.
Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä kymmenen miljoonaa euroa rahoituksina 39 tutkijalle 32 hankkeeseen tutkimuksen hyödyntämiseen tähtäävässä rahoitushaussa. Rahoituksen tavoitteena on edistää tutkimustulosten hyödyntämistä kohti kaupallistamista ja muuta yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Professori Hanna Meretoja sai 300 000 euron rahoituksen NARG-hankkeelle, jossa kehitetään tutkijoiden luomasta kerronnallisen toimijuuden lukupiirimallista sovelluksia kirjastoille, kouluille ja sairaaloille. Lukupiirimalli vahvistaa osallistujien kerronnallista toimijuutta, eli kykyä navigoida kerronnallisissa ympäristöissä kriittisesti ja luovasti pohtien vahingoittavia ja hyödyllisiä tarinoita.
Hankkeessa kehitettävässä luovan kerronnallisen toimijuuden lukupiirimallissa on kirjastoihin ja kouluihin soveltuva kehityksellinen ja pedagoginen painotus. Hankkeessa kehitetään myös kirjallisuusterapeuttinen sovellus, joka sopii kroonisesti sairaiden tueksi ja ennaltaehkäisevään työhön sairaaloissa ja kolmannella sektorilla.
Meretojan tutkimushanke vahvistaa kirjastonhoitajien, opettajien, kirjallisuusterapeuttien ja kolmannen sektorin ammattilaisten kerronnallista tietoisuutta sekä lukupiireihin osallistuvien, elämänkriisejään työstävien kirjastonkäyttäjien, identiteettejään rakentavien koululaisten ja katkenneita elämäntarinoitaan pohtivien kroonisesti sairaiden kerronnallista toimijuutta ja hyvinvointia.
Erikoistutkija Heidi Piili on mukana rahoituksen saaneessa Green-AM-hankkeessa, jota LUT-yliopisto johtaa. Turun yliopiston osuus hankkeen rahoituksesta on 224 367 euroa. Tutkijoiden tavoitteena on tuottaa ympäristöystävällistä ammoniakkia 3D-tulostuksella toteutetuilla sähkökemiallisilla reaktoreilla.
Ammoniakki on ratkaisevan tärkeä lähtöaine lannoitteille ja teollisuuskemikaaleille, ja sillä on potentiaalia energian varastoijana ja polttoaineen korvikkeena. Ammoniakin nykyinen tuotanto perustuu energiaintensiiviseen Haber-Bosch-prosessiin, joka ei sovellu hajautettuun tuotantoon. Tutkijat kehittävät useiden yhteistyökumppaneiden kanssa sähkökemiallista ammoniakin tuotantoa uusiutuvaa energiaa hyödyntäen.
Hankkeessa kehitettävä teknologia mahdollistaa hajautetun ammoniakin tuotannon, vähentää poliittisia riskejä ja helpottaa paikallista energian varastointia. Tutkijat tavoittelevat kaupallistamista varten luotettavaa ja tehokasta prosessia parantamalla elektrodien katalyyttistä pinta-alaa uusien materiaalien ja 3D-tulostuksen avulla sekä optimoimalla reaktoreita mallinnus- ja simulointityökaluilla.
