Teinitytöt kapinoivat ja kärsivät kasvukivuista myös 1700-luvulla (Väitös: FM Henna Karppinen-Kummunmäki, 18.9.2020, kulttuurihistoria)
Väitöstutkimus 1700-luvun teinitytöistä osoittaa, että nuorten identiteetin rakentaminen ja siitä aiheutuvat ristiriidat ympäröivän yhteiskunnan kanssa eivät ole moderni ilmiö. Turun yliopistossa tarkastettava Henna Karppinen-Kummunmäen väitös osoittaa, että tytöistä ei tullut hetkessä naisia, vaan he kasvoivat vähitellen uuteen rooliinsa aikuisina yhteiskunnan jäseninä.
Karppinen-Kummunmäen kulttuurihistorian väitöstutkimus tarkastelee nuorten, nykytermein teinityttöjen, elämää kaikkine iloineen ja suruineen 1700-luvun Englannissa. Tutkimus kattaa arkielämän kaikki tyypilliset elementit leikeistä, huveista ja ystävistä opiskeluun, ihastuksiin sekä riitoihin vanhempien ja sisarusten kanssa.
– Painopiste on yhteiskunnan yläluokissa, eliitissä, joilta on säilynyt merkittävä määrä henkilökohtaisia lähteitä, kuten kirjeitä ja päiväkirjoja, Karppinen-Kummunmäki kertoo.
Nuorten oma ääni esille
Tutkimuksessa Karppinen-Kummunmäki tarkastelee tyttöjen omia kokemuksia. Väitös tuo esiin nuorten oman äänen, heidän näkökulmansa ja ajatuksensa.
– Tämä ääni on usein aiemmassa historiantutkimuksessa hukkunut vanhempien tai yhteiskunnallisten kirjoittajien äänen alle, Karppinen-Kummunmäki huomauttaa.
Nuoret kokivat 1700-luvulla samanlaisia ristiriitaisia odotuksia ja vaatimuksia kuin tämänkin päivän nuoret. Aikuistuminen oli yhtä haastavaa, vaikeaa ja jopa pelottavaakin.
– Omat toiveet ja ajatukset törmäsivät vanhempien vaatimusten tai yhteiskunnan odotusten kanssa. Esimerkiksi kirjailijan urasta haaveillut Fanny Burney kirjoitti ensimmäisen romaaninsa salaa jopa omalta perheeltään. Myöskään avioituminen ei ollut kaikille se mieluisin tulevaisuuden näkymä, mutta moni tyttö kuitenkin taipui vaimon rooliin, koska sitä heiltä odotettiin. Nuoret joutuivat myös tasapainoilemaan ulkonäkö- ja menestyspaineiden ristiaallokossa – aivan kuten nykyäänkin, Karppinen-Kummunmäki sanoo.
Uusi näkökulma, tutut tulevat naiset
Näkökulmaa muuttamalla menneisyydestä saadaan aivan uudenlainen ja monipuolinen kuva. Siten Karppinen-Kummunmäen tutkimus on tärkeä avaus nostaa ikä osaksi historiallista tutkimusta ja analyyttistä tarkastelua.
Tutkimuksen päähenkilöinä ovat tunnetut eliitin tytöt, kuten kirjailijat Fanny Burney ja Mary Wortley Montagu (os. Pierrepont) sekä Elizabeth Robinson Montagu ja Sarah Robinson Scott. Mukana ovat myös Wynnen sisarukset Elizabeth ja Eugenia. Aatelistaustaisia tyttöjä edustavat muun muassa Lennoxin herttuallisen perheen sisarukset Caroline, Emily, Louisa ja Sarah, Lady Harriet Pitt, Lady Maria Josepha Holroyd sekä Devonshiren herttuattaren sisarentytär Lady Sarah Spencer.
***
FM Henna Karppinen-Kummunmäki esittää väitöskirjansa ”Elite English Girlhood in the Eighteenth Century” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.9.2020 klo 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Heli Valtonen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Marjo Kaartinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kulttuurihistoria.
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Tilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden välityksellä linkistä: https://echo360.org.uk/section/22496e7d-779c-452b-92a4-6977c085db09/public
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: 050-5719196, hkarpp@utu.fi
