Matka kauas, kauas pois – ihmesaduissa tilat ovat tärkeitä (Väitös: MA Nada Kujundžić, 4.9.2020, folkloristiikka)
Nada Kujundžić osoittaa väitöstutkimuksessaan erilaisten tilojen keskeisen merkityksen ihmesaduissa eli fantastisia ja yliluonnollisia aineksia sisältävissä saduissa. Tutkimuksessa tarkastellaan Grimmin veljesten Kinder- und Hausmärchen -kokoelmaa (suom. Grimmin sadut).
Väitöstutkimuksen aiheena on Ihmesatujen henkilöiden matkat ja tilat, joissa he elävät ja liikkuvat.
– Kautta koko median – elokuvista, mainoksista ja TV-sarjoista videopeleihin, musikaaleihin ja sarjakuviin – ihmesadut ovat kaikkein suosituimpia ja kestävimpiä kertomuksiamme. Aivan kuten tuttu lause ‟Olipa kerran” vie kuulijakunnan taikaolentojen täyttämään kuvitteelliseen maailmaan, ihmesadun henkilöhahmoja kuljetetaan erilaisten ympäristöjen läpi heidän tavoitellessaan onnellista loppuelämää, Kujundžić selittää.
Ihmesadussa maaginen kohtaa ei-maagisen
Tutkimuksessaan Kujundžić esittää ihmesadulle uuden määritelmän kuvailemalla sitä lyhyehköksi proosakertomukseksi, johon kuuluu kaksi erillistä aluetta – maaginen ja ei-maaginen, joiden on tultava keskenään kosketukseen sadun kuluessa.
– Kahta aluetta erottava raja voidaan ylittää kumpaankin suuntaan, eli ei-maagiset henkilöt voivat saapua maagiselle alueelle ja maagiset hahmot voivat saapua ei-maagiselle alueelle. Niiden on kuitenkin noudatettava tiettyjä vaatimuksia pystyäkseen liikkumaan näin ja palaamaan omalle alueelleen kertomuksen lopussa, Kujundžić kuvailee.
Koska Grimmien kokoelma sisältää ihmesatujen lisäksi monia eri lajityyppejä, kuten tarinoita, eläinsatuja ja formulasatuja, tutkimuksessa on myös vertailtu tilankäyttöä ihmesaduissa ja muissa lyhyissä proosalajeissa. Vertailu on osoittanut, että tilaa voidaan käyttää lajityypin määrittelyn perusteena ja että maagisen ja ei-maagisen alueen vuorovaikutus ja rajan ylittämisen tavat erottavat ihmesatuja muista genreistä.
– Kenties juuri siksi että sadut tapahtuvat ‟kaukaisessa maassa” ja koska ne kertovat meille vain vähän ympäristöstä johon tapahtumat sijoittuvat, ihmesatujen tilan teemaa on pitkään väheksytty tai pidetty vain kertomusten aiheiden ja henkilöhahmojen symbolina, Kujundžić pohtii.
Tutkimus osoittaa, että tila on ihmesaduissa tärkeä elementti, jonka tutkiminen avaa uusia näkymiä tähän suosittuun lajityyppiin ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin sekä ihmesatujen luonnetta että eroja suhteessa muihin kertomukseen.
***
MA Nada Kujundžić esittää väitöskirjansa ”Narrative space and spatial transference in Jacob and Wilhelm Grimm´s fairy tales” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.9.2020 klo 12.00.
Vastaväittäjänä toimii professori Daniel Sävborg (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena tutkimusjohtaja Anne Heimo (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on folkloristiikka.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/64394520535?pwd=dEs4VWlUby84eEtEOWY3SUdwa2p4Zz09
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: nadkuj@utu.fi
