Mikään teko, joka vie meitä oikeaan suuntaan, ei ole merkityksetön, yliopistotutkija Juulia Räikkönen kiteytti Turun yliopiston SuomiAreena-keskustelussa, kun pohdittiin keinoja, miten voimme yhdessä auttaa maapalloa voimaan paremmin. Heikkenevää lukutaitoa pohtineilla lukutaitokinkereillä psykologin apualisprofessori Johanna Kaakinen antoi myös vinkin pieneen toimeen, jolla lukutaitoa voi parantaa: Lue kesän aikana yksi kirja.
Turun yliopisto toi SuomiAreenan kaksi keskustelua: toisessa pohdittiin luontokatoa, toisessa heikkenevää lukutaitoa. Molemmissa keskusteluissa päädyttiin lopputulemaan: pienet askeleet auttavat suuren ongelman ratkaisussa.
– Meillä ei ole sellaista vaihtoehtoa, että voisimme luopua toivosta. Meidän täytyy keskittää voimamme ja tehdä kaikki se, mikä tehtävissä on, jotta maapallo säilyisi ja voisi paremmin kuin tällä hetkellä, kulttuurihistorian professori Hannu Salmi totesi elämänsuojeluun tähdänneessä keskustelussa.
Jotta maapallo voisi paremmin -keskusteluun osallistuivat Salmen rinnalla Turun yliopiston johtaman, luontokatoa torjuvan Biodiful-hankkeen toimijoista hanketta johtava professori Ilari E. Sääksjärvi ja yliopistotutkija Juulia Räikkönen sekä hankkeen vuorovaikutusverkostoon kuuluva europarlamentaarikko Ville Niinistö. Taustalla on suuri huoli: vuoden 1970 jälkeen kaikkien selkärankaisten populaatio on vähentynyt keskimäärin 60 prosenttia, ja tämänhetkisen arvion mukaan peräti miljoonan lajin pelätään häviävän maapallolta ihmisen aiheuttaman toiminnan vuoksi.
Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo pitkään, ja vasta muutaman viime vuoden aikana on sen rinnalle noussut ymmärrys luontokadon merkityksestä. Kahden suuren globaalihaasteen ratkaisun kannalta lohdullista on tieto, että kun kumman tahansa juurisyyhyn vaikuttaa, se auttaa molempien ongelmien ratkaisussa. Ja se kaikki koituu myös ihmisten eduksi.
– Ihmisen hyvinvointi on monella tavalla sidoksissa luonnon hyvinvointiin. Jokainen luonnon hyväksi tehty teko on oman elämämme puolustamista. Näin lintuharrastajana voin kertoa saksalaisesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin ihmisten onnellisuuden ja linnunlaulun korrelaatiota. Tutkimuksen tulos oli, että minä moninaisempi linnusto ihmisen ympärillä on, sitä onnellisempi ihminen on, Salmi kertoi.
Sääksjärvi painotti, että pienilläkin teoilla on merkitystä. Esimerkiksi hän nosti hyönteishotellit. Muutaman vuoden takainen hyönteishotelliakampanja sai osan tutkijoista nostelemaan kulmakarvojaan todeten, että ei hotelleilla ole vaikutusta hyönteisen luonnonkantoihin tai yksilömääriin.
– Pienillä valinnoilla on iso vaikutus luonnon monimuotoisuudelle. Hyönteishotellien myötä valtava määrä biodiversiteettitietoa, ja asennemuutos lähti liikkeelle. Me jokainen pystymme tekemään asioita, Sääksjärvi totesi.
Salmi muistuttikin, että kun jokaisen noin kahdeksan miljardin ihmisen teot laitetaan yhteen, teoilla on vaikutusta.
Liikkeelle panevana voimana on asennemuutos. Räikkönen ja Sääksjärvi kertoivat, miten palvelujen ja tuotteiden tuottajat suuntaavat omaa toimintaansa kohti kestävämpiä valintoja, koska kuluttajat sellaisia kaipaavat. Muun muassa Kesko, Lidl ja VisitFinland tekevät yhteistyötä Biodifulin kanssa löytääkseen luontokadon kannalta parempia vaihtoehtoja. Samaan suuntaan tähtäävät politiikkatoimet.
– Esimerkiksi Euroopan biodiversiteettistrategian kunnianhimon taso on meidän tutkijoiden mielestä hyvä. Jos toimet toteutuvat, vuonna 2035 luonnon tilan kehitys saadaan käännettyä parempaan suuntaan, Sääksjärvi totesi.
Historia kertoo, että ongelmiin voidaan puuttua
Niinistö korosti, ettei luontokato ole vääjäämätön kehitys.
– Luontokatoa tehdään. Se on ihmisen maankäytön muutoksilla tekemä tulossa, jossa lajien elinolosuhteet ovat heikentyneet. Lajeilta on viety lisääntymis- ja elinympäristöt, esimerkiksi Suomen oloissa on hakattu metsiä kestämättömällä tavalla, rehevöitetty järviä, ylikalastettu kalakantoja. Tropiikissa kaadetaan sademetsää niin, että vaarana on koko ekosysteemin kuivuminen, Niinistö luetteli.
Toivoa tilanteeseen tuovat kuitenkin historian esimerkit. Kun 1985 havahduttiin Antarktisen yllä olevaan otsoniohenemaan, kahden vuoden päästä allekirjoitettiin Montrealin sopimus, ja siitä kahden vuoden päästä sitoumukset otettiin käyttöön, ja lopputulemana ovat ohenemaa aiheuttaneiden päästöjen pitoisuuksien selvä lasku. 2000-luvun alkupuolella Suomi auttoi pääosin tietotaidolla Venäjää saamaan Pietarin jätevedet puhdistukseen ja teolliset kipsikasat kuriin, mikä vähensi Suomenlahden ulkoisia fosforipäästöjä 10 vuodessa 60 prosentilla. Muutos on silminnähtävä: Kotkan edustalla ollut meriveden alle metrin näkösyvyys on nyt nelisen metriä. Eläintensuojelun kohdalla yksi silmiinpistävimmistä merkeistä on merikotkakantojen elpyminen.
– Jotkut sanovat, että ei saa puhua niin paljon ilmastokriisistä, koska nuoret ahdistuvat. Mutta ahdistus on normaali reaktio vakavaan uhkaan. Ahdistusta lieventää toiminta ahdistuksen vähentämiseksi, Niinistö totesi.
Salmi nosti esille kansainvälisen tutkimuksen, jossa 10 000 nuorelta 10 eri maasta kysyttiin, onko ilmastoahdistus vaikuttanut heidän toimintakykyynsä. Noin puolet arvioi näin tapahtuneen.
– Pessimismi oli suurinta alueilla, missä toimet ovat olleet vähäisimpiä: Brasiliassa ja Filippiineillä. Hyvää tässä on se, että jos me teemme pieniäkin tekoja, niillä on vahva tunnevaikutus, Salmi sanoo.
Lukutaito luo mahdollisuuksia
Lukutaitokinkereillä pureuduttiin PISA-tutkimusten paljastamaan ongelmaan: suomalaisten keskimääräinen lukutaito on heikentynyt. Lippulaivahanke Investin ja Finsci-hankkeen keskustelussa yritettiin löytää syyt muutokseen sekä keinot, millä suomalaisten lukutaitoa voitaisiin kohentaa.
Tuoreimmassa PISA-tutkimuksessa nähtiin ensi kertaa muutos, jonka mukaan 15-vuotiaan nuoren sosioekonominen tausta vaikuttaa lukutaitoon. Suomalaisten tiedepääomaa kartoittavan Finsci-hankkeen johtaja, psykologian apulaisprofessori Johanna Kaakisen mukaan maahanmuuttajanuoret ovat yksi ryhmä, joilla on haasteita lukemisessa, mutta ei suonkaan ainoa. Suomessa on havaittavissa sama ilmiö kuin muissa maissa: tyttöjen lukutaito on poikia parempi. Mutta ongelmakohdat tulevat esille erityisesti tietoaineiston ristiintaulukoinnissa: maaseutukoulujen pojat lukevat selvästi heikommin kuin kaupunkien tytöt.
Lukeva Salo -hankkeesta äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja koordinaattori Piia Ukura kertoi, että koulussa tapaa ihan tavallisia lapsia, jotka eivät osaa lukea tarpeeksi hyvin.
– Syy heikkoon lukutaitoon ei ole vain maahanmuuttaja- tai sosioekonomisessa taustassa. Meillä on yksinkertaisesti nuoria, jotka eivät harjoittele riittävästi, Ukura totesi.
Hän jakoikin vastuuta aikuisille: aikuisten pitää tehdä lukemisestä mahdollisimman vähän ikävää. Nuorta voi "pakottaa" lukemaan esimerkiksi lukemalla yhdessä, kumpikin omaa kirjaansa tai kirjoja toinen toisilleen. Kaakinen haastoikin kaikki lukemaan vähintään yhden kirjan kesän aikana.
Muun muassa vankien kanssa lukemiseen liittyvää työtä tehnyt kulttuuritoimittaja Aleksis Salusjärvi painotti, että lukutaito tuo mahdollisuuksia. Kun ensin peruslukutaito on saatu kuntoon, voi oppia edelleen medialukutaitoa. Ymmärtää, mikä kirjoitettu pohjaa tosiasiaan, mikä mielipiteeseen.
– PISA-tutkimuksissa tutkitaan toiminnallista lukutaitoa, joka sisältää tekstin ymmärtämistä, tiedon yhdistelemistä eri lähteistä ja tiedon sekä lähteen arviointia. Ihminen tarvitsee lukutaitoa, oli se sitten bussiaikataulun lukemiseen, Kelan lomakkeiden täyttämiseen tai palkkakuitin lukemiseen, Kaakinen korosti.
