Nykyisyys on väistämättä läsnä, kun historiantutkija muotoilee tutkimusongelmaa. Uutuusteos sanoittaa kulttuurihistoriallisen tutkimuksen moninaisia menetelmiä konkreettisilla esimerkeillä digitalisaatiosta menneisyyden ihmisten unikulttuureihin.
Millaisia menneisyyden jälkiä etsimme nykyisyydessä? Tämä on kysymys, joka toimii uutuusteoksen Kulttuurihistorian tutkimus: Lähteistä menetelmiin ja tulkintaan johtoajatuksena. Teos esittelee kulttuurihistoriallisen tutkimusperinteen ja sen nykyisyyden rikkautta tutkimusalan monilajista historiaa tai pohdintoja posthumanismin jälkeisestä ajasta unohtamatta.
– Kulttuurihistoriallisesti suuntautunutta tutkimusta tehdään monilla humanistisen tutkimuksen aloilla. Ylipäätään humanistiset alat ovat lähentyneet toisiaan viime vuosikymmeninä, mikä on äärimmäisen tärkeää. Teoksen toimittajina näimme siis välttämättömäksi koota yhteen mahdollisimman laajan joukon kirjoittajia, jotta oppialan nykyinen monipuolisuus ja avoimuus saisivat konkreettisen ilmaisun, toteaa teoksen toimitustyöstä päävastuun kantanut Turun yliopiston Porin yksikön digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja Rami Mähkä.
Teos avaa kulttuurihistorian tutkimusta prosessina kysymyksenasettelusta lähteiden ja menetelmien valintaan sekä johtopäätösten muodostamiseen. Kirjan artikkelit havainnollistavat historiantutkimuksessa usein sanoittamatta jäävää metodologiaa konkreettisten, helposti lähestyttävien esimerkkien avulla. Tutkimusasetelma saa muotonsa aina nykyisyydessä, mutta siitä huolimatta kulttuurihistorioitsijan tutkimuskohteet muodostavat ajallisesti ja teemojensa puolesta rajattoman näkymän menneeseen, mikä käy hyvin ilmi uutuusteoksesta.
– Digitalisuuden aiheuttama murros ja monilajisuuden tunnistamisen haaste ovat ilmeisiä kysymyksiä ilmastonmuutoksen aikana, mutta meidän on myös syytä ymmärtää vaikkapa antiikin tai keskiajan ihmisiä ja kulttuureja uusista näkökulmista. Tutkija ei voi arvottaa menneisyyden ihmisten tekemisiä oman ajan tiedoilla ja arvoilla, mutta samalla on selvää, että menneisyyttä tutkiva on lopulta kiinnostunut siitä, mitä hän itse on. Tämä ohjaa tutkimusongelmien muotoilua, Mähkä korostaa.
568-sivuinen kirja on poikkeuksellisen laaja: 52 asiantuntijaa on kirjoittanut 32 vertaisarvioitua artikkelia. Kirjoittajat edustavat yhteensä yhdeksää yliopistoa sekä muita oppilaitoksia ja sidosryhmätoimijoita.
Kirja jatkaa Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen perinteikästä tutkimusmenetelmiin ja menneisyyden tulkintaehtoihin kohdistuvaa julkaisuperinnettä. Se kokoaa yhteen kysymyksenasetteluita ja tutkimusmenetelmiä, jotka vastaavat kulttuurihistoriallisen tutkimuksen haasteisiin ja tarpeisiin 2020-luvulla.
Kulttuurihistorian tutkimus: Lähteistä menetelmiin ja tulkintaan -teos julkaistaan osana Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen 50-vuotisjuhlaa perjantaina 25.11.2022 klo 15 Kårenilla Turussa (Hämeenkatu 22). Kirjan ovat toimittaneet Rami Mähkä, Marika Ahonen, Niko Heikkilä, Sakari Ollitervo ja Marika Räsänen. Se on 17. osa Kulttuurihistorian seuran toimittamassa Kulttuurihistoria – Cultural history -sarjassa.
Julkistustilaisuus on avoin kaikille. Arvostelukappaleen kirjasta voi saada pdf-tiedostona pyydettäessä.
> Kulttuurihistoria – Cultural History -sarja
> Kulttuurihistorian 50-vuotisjuhla
Lisätietoja
Rami Mähkä
rarema@utu.fi
0503446090
