Professori Kari Liuhto osallistui Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjaan Sodan usvaa III: Varautuminen, valmius ja nykyaikainen sodankäynti artikkelillaan ”Venäjän vaihtoehtoisia tulevaisuuksia – Mihin Suomen tulisi varautua ja miten?”
Presidentti Vladimir Putinin vakavasta sairaudesta ja kiihtyvästä valtapelistä huhutaan Moskovassa. Maan uudistukset ovat jäissä. Venäjän 1990-luvun uudistajia on pidätetty, tuomittu ja osa on lähtenyt maanpakoon. Ilman uudistuksia Venäjä on turvallisuusuhka itselleen ja muille, kirjoittaa professori Kari Liuhto Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Kaikkeen ulkomailta tulevaan suhtaudutaan Venäjällä tänä päivänä varauksella. Venäjän duumassa valmistellaan lakia, joka taistelee “anglismeja”, eli englannin kielestä tulevia lainasanoja, vastaan. Viimeisten vuosikymmenten aikana venäjän kieli on saanut paljon lainasanoja esimerkiksi englannista, ranskasta, saksasta, hollannista, japanista ja jopa suomesta. FM Gustaf Olsson tutki väitöskirjassaan venäjän kielen uusia lainaverbejä ja sitä, miten ne sopeutuvat venäjän kielioppiin ja muodostavat aspektipareja. Mikään kieli ei ole “puhdas”, vailla ulkomaalaisia vaikutteita.
Suomenlahden itäosiin kohdistuu kova ihmistoimintojen paine ja moninaisia ympäristöhaasteita. Maantieteellisesti pienelle rannikko- ja merialueelle sijoittuvat Pietarin metropolialue, suuria satamia ja vilkkaita merenkulun väyliä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, monimuotoisia vedenalaisia elinympäristöjä ja geologisia muodostumia sekä runsaasti vapaa-ajan aktiviteetteja. Jotta rannikko- ja merialue säilyvät tulevaisuudessakin elinvoimaisena, on eri intressejä sovitettava yhteen ja samalla pyrittävä parantamaan ympäristön tilaa.